KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Saamelaislapset pakolla suomen oppiin

Iisko Sara (vas.) ja Matti Morottaja kuuluivat jo nuorina opettajina merkittäviin saamen opetuksen kouluun tuojiin.

Iisko Sara (vas.) ja Matti Morottaja kuuluivat jo nuorina opettajina merkittäviin saamen opetuksen kouluun tuojiin. Kuva: Yleisradio

Saamelaislapset joutuivat vielä 1970-luvun alussa aloittamaan koulunsa suomen kielellä, vaikka eivät olisi sitä yhtään osanneet.

Jouko Huru
6.2.2011 9.43
Fediverse-instanssi:

Valtaväestö sortaa vähemmistöjä. Se on fraasilta kuulostava hokema, mutta pitää paikkansa. Ja se hätkäyttää, kun puhutaan konkreettisista tapauksista.

Dokumenttielokuvien ohjaaja Anja Ahola, 36, on tehnyt koskettavan elokuvan Suomi tuli Saamenmaahan (2010), joka nostaa esiin suomea osaamattomien saamelaislasten kovia koulukokemuksia. Lapset lähetettiin erämaakodeista ummikkoina opintielle suomalaiskouluun.

Lohduttoman lisän pakkosuomen oppiin toi se, että lapset majoitettiin koulun yhteydessä olevaan asuntolaan. Kotiin päästiin vain suurina pyhinä. Dokumentin yksi päähenkilö, Angelista kotoisin oleva Kirsti Länsman, esimerkiksi pääsi ensimmäisen kerran kotiin vasta jouluksi.

Me suomalaiset ja saamelaiset tarvitsemme toisiamme.

Joku voisi sanoa, että kouluun lähtöhän oli loistava, kun Länsman haettiin Angelista vesitasolla lentäen Inarin Riutulan kouluun. Ikävä arkitotuus oli, että Angelista kymmenien kilometrien päästä ei ollut 1970-luvun alussa vielä tietä mihinkään.

Traumoista huolimatta
menestyneitä saamelaisia

Elokuvassa on kolme päähenkilöä. Länsmanin lisäksi pakkosuomella koulunsa aloittaneita ovat Matti Morottaja ja Iisko Sara.

Morottaja kertoo, että hänen turvekotakodistaan Sammuttijärveltä oli Inarin Kaamasen kouluun polkuja ja pitkospuita pitkin 35 kilometrin kävelymatka. Tietä ei tietenkään ollut 1949.

Sara on kotoisin Lismasta. Sieltä kertyi matkaa yli tunturien ja jokien Inariin useita päiviä.

1940-luvulla koulunsa aloittanut Sara sanoo alusta asti näyttäneen selvältä, että parempi olla suomalainen. Koulukirjastaan hän luki, että lappalaiset ovat pienikokoinen keltanaamainen sukupuuttoon kuoleva kansa:

– Oli aika toivotonta tekstiä.

Kaikki kolme ovat koulutraumoistaan huolimatta menestyneet nykymittapuunkin mukaan hyvin – kaikki vastaavan kokeneet tietenkään eivät.

Länsman on Saamen radion toimittaja. Morottaja ja Sara ovat tehneet elämäntyönsä opettajina Saamenmaassa – Morottaja välillä lääninhallituksessakin. Molemmat ovat merkittäviä saamen opetuksen kouluun tuojia.

Saamenkielinen opetus alkoi 1970-luvun puolivälin jälkeen, ensin Utsjoella. Oppimateriaalista on vieläkin pulaa. Eniten sitä on pohjoissaameksi.

Morottaja on Inarin saamen elvyttäjä ja kielensä ensimmäisten oppikirjojen tekijä. Tuorein opus on Inarin saameksi tehty aapinen. Se otettiin koekäyttöön syksyllä 2010.

Ahola ei kylvä riitaa

Keski-Suomesta kotoisin oleva Ahola on tehnyt elokuvia kymmenisen vuotta. Hän on työskennellyt Inarissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa (SAKK) medialinjan opettajana noin kahdeksan vuotta, viime vuoden kevääseen saakka.

Ahola sanoo, että saamelaisasioiden ymmärtämiseen menee muualta tulleella jopa vuosia.

– Saamelaisalueen koulutuskeskuksen oppilaat avasivat minun silmäni vähitellen.

Törkeän kulttuurisen ja kielellisen sorron kuvauksestaan huolimatta Aholan elokuva ei kaiva vanhaa verta nenästä suomalaisten ja saamelaisten vastakkainasetteluun. Se ei lietso vihaa.

Ahola haluaa elokuvallaan lisätä ymmärrystä saamelaisten ja suomalaisten välille:

– Että ymmärretään toinen toisiamme, kulttuurejamme. Sitä kautta voimme elää yhdessä.

– Me suomalaiset ja saamelaiset tarvitsemme toisiamme. Me emme ole toistemme uhka vaan me voimme tukea toisiamme ja saada myös toisiltamme. Pitää tajuta, että me olemme yhtä arvokkaita. Nämä ovat isoja asioita, vaikka ne vaikuttavat kliseiltä.

Ahola tunnustaa olevansa idealisti, maailmanparantaja.

Tärkeimpänä Ahola piti dokumenttinsa ensi-illassa Skábmagovat-festivaaleilla Inarissa sitä, että saamelaiset ja elokuvan henkilöt hyväksyivät elokuvan.

Sunnuntaina 6.2. vietetään saamelaisten kansallispäivää. Suomi tuli Saamenmaahan -dokumentti TV1 6.2., uusinta 12.2.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

SDP on valmistellut yli miljardin sote-säästöjä kansanedustaja Aki Lindénin johdolla.

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

Kokoomuksen eläkekantaan ei saatu selvyyttä SAK:n vaalipaneelissa perjantaina.

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

Pia Lohikoski.

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

SAK:n vaalitentti järjestettiin perjantaina järjestön edustajiston kokouksen yhteydessä.

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 
05

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026

Hämeen vasemmistoliiton täysi ehdokaslista valmis, tavoitteena kaksi paikkaa

18.11.2026

Pekonen: Sote-miljonäärit rikastuvat suomalaisten sairaiden kustannuksella

18.11.2026

Vasemmistoliiton Lapin piirin ehdokaslista eduskuntavaaleihin valmistui

18.11.2026

Sosiaaliturvaan ja -palveluihin kohdistuu ensi kaudella valtava paine jo tehtyjen leikkausten lisäksi, kertoo STM virkapuheenvuorossaan

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset