Pääministeri Mari Kiviniemi on keksinyt uuden tuoreen veromallin. Hän ehdottaa yritysten tuloveron alentamista. Alennus tehtäisiin kokeiluluonteisesti ja katsottaisiin, lähtevätkö kotimaiset investoinnit ja työllisyys nousuun veronalennuksen tuloksena. (HS 25.1.)
Pääministeriltä on jäänyt huomaamatta, että tätä konstia on kokeiltu jo vuosikausia.
Viimeksi kuluneiden viidentoista vuoden aikana on tehty useita päätöksiä, joilla yritysten maksamia veroja ja niiden osallistumista yhteiskunnan menojen maksuun on vähennetty. Arvonlisäverouudistus vuonna 1993 siirsi välillisiä veroja yrityssektorilta kuluttajien maksettavaksi, ja samana vuonna palkansaajilta alettiin periä työeläkemaksua.
Yritysten voittojen osuus kansantulosta kasvoi palkkojen kustannuksella.
Vuonna 2005 yhtiöiden verokanta laskettiin 26 prosenttiin. Työnantajien kansaneläkemaksu poistettiin vuoden 2010 alusta. Hyötyä yrityksille näistä muutoksista on tullut nykyrahassa mitaten lähes kymmenen miljardia euroa vuodessa.
Samalla ajanjaksolla suomalaisyrityksillä meni erittäin hyvin. Yritysten voittojen osuus kansantulosta kasvoi palkkojen kustannuksella. Tutkimusten mukaan investointiasteen alenemiseen on vaikuttanut yritysten varojen käyttö ulkomaisten yritysten ostoon. Samaan aikaan osingot ovat paisuneet historiallisen korkeiksi.
Kokeilun tulokset ovat siis päinvastaiset kuin pääministeri toivoo. Tutkimuksissa on myös saatu tulos, jonka mukaan veroilla on vähäinen merkitys yritysten sijainti- ja investointipäätöksille. Markkinoiden sijainti, raaka-aineiden ja muiden välituotteiden saatavuus ja hinta ja työvoimakustannukset ovat paljon merkittävämpi tekijä.
Pääministerin ehdottamaa veromallia uudempi lupaavampi ajatus olisikin kiristää yritysverotusta. Miksi ei voitaisi lähteä siitä, että yritysten tulovero voisi olla progressiivinen – niillä, joilla on suuret tulot, on veronmaksukykyäkin enemmän!
Yritysverotuksen kiristämisen vastaväitteenä esitetään yleensä, että se johtaa yritysten katoamiseen kaikkoamiseen lopullisesti ulkomaille eikä Suomeen jää työpaikkoja.
Olen osallistunut yllämainittuihin tutkimusprojekteihin ja tarkastellut yritysten toimintatapoja ”sisältäpäin” toimiessani aikaisemmin auktorisoituna KHT-tilintarkastajana. Olen tullut siihen johtopäätökseen, että ne yritykset, jotka laajentavat toimintaansa ulkomailla Suomen sijasta, tekevät sen joka tapauksessa. Ne menevät sinne, missä markkinat kasvavat, ja ne kansainvälistyvät niin, että niiden markkina-asemat vahvistuvat.
Toki verotuksen kiristäminen saattaisi vaikuttaa niin, että kansainvälistyneet konsernit pyrkisivät siirtämään voittojaan sellaisiin maihin, joissa verot ovat alhaisemmat. Mutta onneksi Suomen lainsäädännön veronkiertopykälät ja OECD:n suositukset ja ohjeet kieltävät tämän. Kasvavilla verotuloilla voitaisiin hankkia lisää resursseja harmaan talouden ja veronkierron torjuntaan.
Suosittelen pääministerin avustajille tutustumista asiaa käsittelevään tutkimukseen.