Pirjo Hämäläinen kysyy kolumnissaan (Viikkolehti 18.2.), missä olin, kun Kennedy ammuttiin. Muistan sen hetken kyllä, sillä olin kuuntelemassa radiota noin klo 21.50 ja ohjelma katkaistiin ylimääräisen uutislähetyksen vuoksi. Olin vuoden 1963 syksyllä 15-vuotias ja keväällä päättänyt kansakouluni.
Isäni oli käväissyt tallissa vähän aiemmin ja ajattelin, ettei hän vielä nuku. Mutta päätin kuitenkin, etten hae häntä radion ääreen, kuuleehan hän sen uutisen aamullakin. Itse kuuntelin kymmenisen minuuttia surumusiikkia ja sen perään iltakymmenen uutiset. Ei sen jälkeen uni tullut heti, asiaa piti miettiä kovasti. Ajattelin, ettei tällaista voi tapahtua, mutta tapahtui kuitenkin.