Pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) painotti useaan otteeseen keskiviikon täysistuntokeskustelussa eduskunnassa, että Suomi ei ole antamassa Euroopan unionille oikeutta päättää maan eläkeiästä tai palkoista.
– Toisin kuin edustaja Arhinmäki väittää, hän sanoi antaessaan pääministerin ilmoituksen maaliskuun aikana pidettävien euromaiden ja EU:n huippukokouksien lähtökohdista. Kokouksissa päätetään keinoista, joilla Eurooppaa yritetään suojata talouden ajautumiselta uuteen lamaan, kun on pelkona, että Espanjan ja Portugalin taloudet romahtavat samaan malliin kuin Kreikan ja Irlannin taloudet viime vuonna.
Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki oli arvioinut, että Euroopan unionille halutaan antaa oikeus puuttua Suomen budjettiin ja sitä kautta esimerkiksi työttömyysturvaan ja lapsilisiin. Myös palkat ja eläkeikä olivat hänen listallaan.
Vain suuntaa päätöksiin unionista
– Kilpailukykypakettiin on tässä salissa liitetty monenlaista mystiikkaa, Kiviniemi sanoi.
– On epäilty sitä, että Saksa ja Ranska vievät nyt EU:n suvereniteetin sekä sitä, että Suomi on antamassa unionille oikeuden päättää maamme budjetista tai eläkeiästä. Ei pidä paikkaansa.
Hänen mukaansa sopimuksessa hahmotellaan julkisen talouden tasapainoa vahvistavia toimia ja eläkejärjestelmien kestävyyden parantamista, tuottavuutta lisäämistä ja yritysten toimintaedellytyksiä parantamista.
– Samalla peräänkuulutetaan työn kannattavuutta ja palkkamalttia.
– Se ei siis merkitse sitä, että eläkkeitä tai palkkoja koskevat päätökset siirrettäisiin Brysseliin. Kaikki päätökset pysyvät kansallisissa käsissä, mutta paketti antaa suunnan mihin euromaiden pitäisi yhdessä kulkea. Suomi ei ole siirtämässä kolmikantaan kuuluvia asioita kenenkään muun päätettäväksi.
”Ei näitä huvikseen…”
Kiviniemi vakuutti, ettei hyväksy Suomen edustajana Eurooppa-neuvostossa pakettia, jossa on Suomelle huonoja elementtejä tai josta puuttuu Suomelle tärkeitä asioita.
Hän todisti, että suomalaisen kilpailukyvyn vuoksi on syytä olla huolissaan Espanjan julkisesta velasta.
– Maanosan laajuinen lama tietäisi kylmää kyytiä myös Suomen orastavalle talouskasvulle ja suomalaisten hyvinvoinnille.
– Otteen herpaantumiseen ei ole varaa. En peittele sitä, että tehdyt päätökset ovat olleet karvaita. Ei niitä huvikseen tehdä, vaan välttämättömyydestä. Etusijalla on Suomen etu.
Hän mainitsi Suomen edun useaan otteeseen.
– Voimme hyväksyä vain sellaiset päätökset, jotka parhaiten turvaavat suomalaisten talouden, Kiviniemi sanoi ja luetteli EU-keskustelussa olevia toimenpiteitä: kilpailukyky-paketti, Euroopan rahoitusvakausvälineen vahvistaminen ja pysyvän eurooppalaisen vakausmekanismin peruslinjat, talouspolitiikan koordinaatiota koskeva lainsäädäntöpaketti ja aiempaa tiukemmat eurooppalaispankkien stressitestit.
Hän puhui talouspolitiikan vahvasta koordinaatiosta ja varhaisten toimenpiteiden tarpeellisuudesta, mutta rahasummista summittaisesti.
– Päätöksiä vakausmekanismin koosta ei ole vielä tehty, mutta keskusteluissa ollut 500 miljardin euron kokoluokka tuntuu oikealta. Se vastaisi nykyistä väliaikaista mekanismia.
Suomen osuuksia summista hän ei kertonut.
uutiskirje 
