Vasemmistosta esitetään julkisuudessa varsin mustavalkoisia tulkintoja. Olemme joko jarrumiehiä tai taivaanrannan maalareita. Totuus on että, nykyvasemmisto koostuu pitkälle uuden sukupolven edustajista, jotka ovat jo muokanneet hyvinvointivaltiomallia ekososiaalisesti kestävämmän tulevaisuuden pohjalta. Sille mallille ei ole vielä yksiselitteistä nimitystä, vaikka ekososialismi, lahja/vertaistalous, ekologinen kohtuutalous ja punavihreä talouslasku siihen viittaavatkin.
Nuorilta ja edistyksellisiltä vanhemmilta vasemmistolaisilta löytyy monenlaisia varteenotettavia, pitkälle työstettyjä ja kypsiä ehdotuksia jälkikapitalistisen yhteiskunnan rakenteiksi ja arvoiksi. Se ei ole puhdas 1970-luvun malli eikä tietenkään mitään ”neukkufundamentalismia.” Eukkulaan – Euroopan unioniin – suhtaudutaan osittain kuten hallituskokoonpanoon eli punavihreänä liittoutumana se voisi ratkaista ilmaston, työelämän ja hyvinvoinnin kriisit, mutta suuryrityslinnakkeena se uhkaa elämää maapallolla.
17.4. päätämme, pääsevätkö vasemmiston upeat idut versoamaan ja täyteen väriloistoonsa eriarvoisuuspolitiikan ja vihapuheen sijaan.