17. maaliskuuta EVA julkisti tilaustyön ”Terve tuho – tietä tuottaville työpaikoille ja kasvulle”. Analyysin olivat tehneet Etlan tutkimusjohtaja Mika Maliranta ja tutkimuspäällikkö Antti Kauhanen.
Heidän pääviestinsä oli, että työmarkkinoilla on käynnissä jatkuva turbulenssi. Joka vuosi noin kymmenen prosenttia työpaikoista tuhoutuu. Uusia työpaikkoja syntyy kuitenkin tilalle samaa tahtia. Tosin heiltä jäi tarkemmin selvittämättä, minne ja mille aloille ne syntyvät.
Nyt Etla on julkaissut projektijohtaja Timo Nikinmaan tutkielman ”Antaa valojen palaa”, joka painottaa, että ”teollisuus on talouden selkäranka” (HS 22.3.).
Noin miljoona työntekijää kuuluu ”puskurityö-voimaan”, jonka ostovoima on alle puolet koko-aikaisesta.
Siinä kerrotaan: ”Uusista työpaikoista 80 prosenttia on syntynyt aloille, joilla keskimääräinen tuntipalkka on pienempi kuin teollisuudessa”. Nikinmaan tutkimuksessa viitataan myös USA:n kehitykseen: ”Yhdysvalloille on käynyt huonosti, koska maassa ei ole pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa. Siksi teollisuus on aktiivisesti sijoittanut tuotantoaan ja yhä enemmän myös tutkimusta ja tuotekehitystä muihin maihin”. Näinhän on käynyt myös Suomen teknologiayritysten ja Nokian kohdalla.
Kokonaistyövoimasta noin miljoona työntekijää kuuluu niin sanottuun puskurityövoimaan, jonka ostovoima on alle puolet kokoaikaisesta. Se tarkoittaa vastentahtoisesti jatkuvaa pätkä-, määräaikais-, vuokra-, ja osa-aikatyötä tekeviä. Puskurityövoiman osuus koko työvoimasta on noin 40 prosenttia.
Ihmetyttää, että Sixten Korkmanin johtaman tutkimuslaitoksen raportit ovat näinkin ristiriitaisia toisiinsa nähden. Näistä kahdesta tutkimuksesta Nikinmaa on oikeilla jäljillä.
Siksi edellytän, että Maliranta ja Kauhanen kertovat, mitä ne ”luovan tuhon” jälkeiset uudet työpaikat oikein ovat ja kuinka paljon niitä voi olla kokonaistyövoimasta.
Samalla he voisivat kertoa, kuinka on mahdollista luoda uusia työpaikkoja, kun molemmat tutkimukset painottavat tuottavuuden lisäämistä. Tuottavuuden lisäys teknologialla (automaatio), uusilla tuotanto- ja johtamisjärjestelmillä (asiantuntija- ja itsepalvelujärjestelmät) ja koulutuksella (teknologian tehokkaampi hyödyntäminen) parantaa luonnollisesti tuottavuutta.
Samanaikaisesti se kuitenkin hävittää markkinoiden ostovoimaa, kun yhä suuremmat joukot joutuvat tarpeettomien armeijaan (muiden elätettäväksi). Suomenkin markkinaehtoiset tehdyt työtunnit ovat samalla tasolla kuin 20 vuotta sitten, vaikka tuotanto (BKT) on yli kaksinkertaistunut ja Suomen tuotannon kasvu on ollut EU-maiden paras.
Lisäksi Nikinmaan mukaan 80 prosenttia on palvelualojen epätyypillisiä ns. ”paskatyöpaikkoja”. Osittain siksi palkkojen osuus BKT:sta (ostovoima) on pienentynyt 55 prosentista 45 prosenttiin.
Nyt kun koko maailma joutuu säästökuurille ja maksamaan finanssikriisin seurauksia, maailman BKT:n kasvu pysähtyy nollasummamarkkinoiksi. Etla voisi selittää uskottavasti, kuinka pysähtyneillä markkinoilla tuottavuuden lisäys kasvattaa uusia työpaikkoja.
Etlan väite, että vain kasvu luo uusia työpaikkoja on kehruujennyjä edeltävältä aikakaudelta. Etlassa ei ilmeisesti tiedetä, että Okunin laki keksittiin jo yli 40 vuotta sitten.
uutiskirje 
