Hämeen vaalipiirin eduskuntavaaliehdokas Irma Taavela kirjoitti Kansan Uutisten Viikkolehdessä (29.4.), että Vasemmistonaisten ehdokastuen jakamista ei tehty tasa-arvoisesti.
Vasemmistonaisten hallitus Valtikka päätti keväällä 2010 jakaa vaalibudjetistaan 25 000 euroa suorana ehdokastukena. Rahan jakamisen tavasta käytiin pitkä ja perusteellinen keskustelu ja esillä oli lukuisia erilaisia tapoja rahan jakamiseksi.
Vasemmistoliiton ehdokkaista naisia oli lopulta 103, joten rahan jakaminen tasan kaikkien kesken olisi tarkoittanut 242 euron avustusta per henki. Se on summa, joka ei valitettavasti juurikaan auta kampanjoinnissa.
Koska Vasemmistonaisten tavoitteena oli sekä Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän koon kasvattaminen että naisten osuuden kasvattaminen ryhmässä, päädyimme siihen, että rahaa myönnetään tiettyjen kriteerien perusteella hakemusta ja budjetoitua vaalityösuunnitelmaa vastaan.
Määräaikaan mennessä avustushakemuksia tuli 61 kappaletta 12 vaalipiiristä. Rahaa haettiin yhteensä 122 700 euroa. Avustuksia myönnettiin 35 ehdokkaalle yhdestätoista vaalipiiristä ja avustukset olivat suuruudeltaan 500 1 500 euroa.
Vasemmistonaisille on myös annettu palautetta, että avustukset pitäisi kohdentaa vielä harvemmille, jotta avustussummista saataisiin sen suuruisia, että niistä olisi todella apua läpimenemisessä.
Vaalirahan myöntökriteereistä, rahanjakotyöryhmän jäsenistä sekä avustusten jakamisen lopputuloksesta tiedotettiin Kansan Uutisissa, sähköpostilistoilla sekä Vasemmistonaisten verkkosivuilla, joilta tiedot edelleen löytyvät.
Suoran vaaliavustuksen lisäksi Vasemmistonaiset teki myös yleistä vaalityötä, esimerkiksi tuotti vaalityön tueksi esitteen sekä Pippuri-lehden, jossa kaikki ehdokasnaiset saivat esittäytyä omin sanoin. Kaikkein tärkeintä lienee kuitenkin kuvallisten lehti-ilmoitusten maksaminen ehdokasnaisten yhteisistä vaalitapahtumista. Vasemmistonaisten maksamia ilmoituksia oli yhteensä 35 kappaletta.
Nykyinen Valtikka kerää kaikki kokemukset ja ajatukset talteen suoran vaaliavustuksen jakamisesta. Näin seuraava Valtikka voi noin kolmen vuoden päästä harkiten päättää, jaetaanko jälleen suoraa ehdokastukea ja millä tavoin, vai pitäydytäänkö yleisessä vaalikampanjoinnissa.
uutiskirje 
