Vasemmistoliiton Uudenmaan piiri on lähtenyt uudistamaan toimintaansa. Maanantaina ensimmäistä kertaa kokoontunutta tulevaisuusryhmää vetää keravalainen Juhani Lohikoski.
– Pyrimme pitkäjänteiseen työhön, jossa uudistetaan niin piiritoimikunnan omia työskentelytapoja kuin etsitään eväitä toiminnan kehittämiseen paikallistasolla, linjaa Lohikoski.
Uudenmaan piirijärjestö toimii Uudenmaan vaalipiirin alueella. Kahdenkymmenenseitsemän kunnan muodostama alue ulottuu Hangosta Loviisaan. Haasteita riittää niin erilaisissa toimintaympäristöissä kuin vilkkaassa muuttoliikkeessäkin.
Eduskuntavaalien jälkeen Vasemmistoliiton jäsenmäärä on kasvanut ilahduttavasti myös Uudellamaalla. Uudet jäsenet tuovat haasteita toiminnan järjestämiselle.
Tulevaisuusryhmä on varma, että pelkkä kokoustaminen on varmin tapa tappaa etenkin uusien ihmisten kiinnostus puolueen toimintaan.
– Miksei voitaisi välillä ottaa vähän rennommin, ihmettelee Leena Tuomisto Nurmijärveltä.
Kesä on oivaa aikaa vaikkapa retkeilyyn ja yhdessä oloon luonnon helmassa. Samaa mieltä on järvenpääläinen Sakari Sundell, joka näkee myös kulttuurin tärkeässä roolissa vasemmistolaisessa liikkeessä.
Tikkurilalainen Irja Pursiainen kannattaa avoimuutta.
– Tikkurilan osastossa emme ole enää vuosiin pitäneet pelkkiä kokouksia, vaan Juttutupamme ovat kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia, joiden jälkeen päätämme pikaisesti välttämättömät hallinnolliset asiat. Näin jää enemmän aikaa siihen, mikä oikeasti kiinnostaa ihmisiä.
Piirijärjestön puheenjohtaja Kati Tyystjärvi myöntää avoimesti, että myös piiritoimikunnan kokouskäytännöissä on parantamisen varaa.
– Olen itse melkoinen byrokraatti, joten on hyvä, että uusia toimintatapoja ehdotetaan. Työvaliokunta voi hoitaa rutiiniasiat, jotta piiritoimikunnalle jää aikaa keskustella ja linjata asiakysymyksissä.
Tulevaisuusryhmä aikoo ensi töikseen tutustua muitten piirijärjestöjen hyviin käytäntöihin. Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Auli Herttuainen arvioi, että vaikka jokaisessa piirissä on omat erityispiirteensä, löytyy toiminnan organisoimisesta varmasti sellaisiakin hyviä käytäntöjä, joita voi soveltaa.
Myös ulkomaiset esikuvat on syytä analysoida.