Julkisten palvelujen ulkoistaminen etenee JHL:n toimialajohtajan Jarkko Elorannan mukaan Suomessa ilman periaatteellista keskustelua sen vaikutuksista kansalaisten oikeuksiin ja oikeusvaltion periaatteisiin. Ulkoistamista on arvioitu tähän asti pitkälti vain taloudellisena toimenpiteenä ja elinkeinopoliittisena välineenä.
– Tästä syystä Yle Uutisten sunnuntainen oikeusoppineiden haastattelu julkisten palvelujen ulkoistamisesta ja yksityistämisestä oli tervetullut keskustelunavaus julkisen vallan ja palveluiden roolista ja asemasta, arvioi Eloranta.
Kunnissa ja valtiolla tapahtuva yhden toiminnon tai palvelun ulkoistaminen voi vaikuttaa koko julkisen vallan näkökulmasta pieneltä päätökseltä, mutta kertautuessaan päätökset aikaansaavat muutoksen, jossa kansalaisen asema suhteessa julkiseen valtaan on vakavasti muuttunut.
– Samoin kansalaisten ja poliittisten päättäjien mahdollisuudet kontrolloida palveluja ja niiden tuottajia heikkenevät huomattavasti kun julkisten palvelujen tuotanto siirtyy yksityisille toimijoille liikesalaisuuden piiriin.
– Avoimuus on yksi toimivan ja uskottavan julkisen, demokraattisen toiminnan perusperiaatteista ja sitä ei voi uhrata palvelujen ulkoistamisen kustannuksella, sanoo Eloranta.
Erot kasvavat
Suomessa eri väestöryhmien väliset terveys- ja hyvinvointierot ovat hälyttävän suuret. Laajamittainen sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistaminen sisältää riskin, että hyvinvointierot kasvavat Elorannan mukaan tämän seurauksena entisestään. Väestön ikääntyminen ja hoiva- ja hoitopalveluiden odotettavissa oleva kasvava kysyntä houkuttelevat yrityksiä jakamaan kasvavaa kakkua.
– Selkeä merkki odotettavissa olevista liikevoitosta on se, että suuret kansainväliset pääomasijoittajat ovat vauhdilla rantautuneet Suomen hoivamarkkinoille mm. yritysostojen kautta. Samalla hoivapalvelujen markkinat ovat nopeasti keskittymässä.
Monikansallisia toimijoita eivät JHL:n mukaan niinkään kiinnosta suomalaisten hyvinvointierojen kaventaminen kuin voiton tavoittelu ja osakkeenomistajien pääoman tuottovaateet.
– Kuntien mahdollisuudet toimia tasaveroisina kumppaneina näille ylikansallisille yrityksille ovat marginaaliset ja riskit sekä taloudellisiin menetyksiin että toiminnallisiin heikkouksiin ovat selkeästi olemassa, uskoo Eloranta.
lehti 