Kimppaopettajuudesta myönteisiä kokemuksia

Luokan- ja erityisopettajan yhteistyöstä on saatu myönteisiä kokemuksia pohjoisessa Keski-Suomessa Pihtiputaalla.

Pihtiputaalla lakkautettiin erityiskoulut neljä vuotta sitten. Sekä ala- että yläkouluun kehitettiin uudenlaisia toimintatapoja. Alakouluihin muotoutui kimppaopettajuus, jossa erityisopettaja ja luokanopettaja toimivat yhdessä luokassa, johon on integroitu erityistä tukea tarvitsevia oppilaita.

Yläkoulussa samanaikaisopettajuutta on hyödynnetty erityisesti matematiikan opetuksessa. Matematiikan opettaja ja erityisopettaja kokeilivat samanaikaisopettajuutta kahden vuoden ajan yläkoulussa.

Opettajat toimivat työparina

Opettaja Heli Toivosen ja erityisopettaja Mirjami Kahelinin mukaan sekä opettajien että oppilaiden kokemukset kahden opettajan tiiviistä yhteistyöstä olivat pääosin myönteisiä.

Opettajat toimivat työparina yhden tunnin viikossa kussakin ryhmässä, mutta oppilaiden edistymistä, tuen tarvetta, opetuksen toteuttamista sekä kehittämistä pohdittiin ja arvioitiin aina tarvittaessa. Samanaikaisopettajuuden toteuttaminen vaati joustoa sekä oppilailta että opettajilta.

Samanaikaisopettajuuden hyvinä puolina oppilaat kokivat nopean avun saamisen, opetuksen sujuvan etenemisen, oppimisen sekä opettajan työn helpottumisen. Haittapuolina pidettiin opettajien erilaisia opetustapoja sekä sitä, että opettajat ehtivät puuttua paremmin oppilaiden tekemisiin.

Suurin osa oppilaista koki hyötyvänsä jollakin tavalla siitä, että luokassa oli kaksi opettajaa. Nuoret kokivat pienryhmäopetuksen ja samanaikaisopettajuuden tehokkaimmiksi ja hyödyllisimmiksi työskentelymuodoiksi.

Kohti yhteisöllisempää koulua

Aluerehtori Leena Liusvaaran mukaan luokan- ja erityisopettajan yhteistyötä kehittämällä tuki voidaan tuoda niihin tilanteisiin ja paikkoihin, joissa oppilaat ovat, sen sijaan, että oppilaat viedään tuen luokse.

Yhteisopettajuus tai samanaikaisopettajuus edellyttää Liusvaaran mukaan huolellista etukäteissuunnittelua ja oppilaantuntemusta. Yhteisopettajuus on askel kohti yhteisöllisempää koulua, jossa osaamisen hyödyntäminen, pedagoginen keskustelu ja omien heikkouksien ja vahvuuksien arviointi sekä opettajien että oppilaiden kesken on luonnollista ja turvallista.

Tuki aina läsnä luokassa

Erityisen tuen jatkuva läsnäolo luokkatilanteessa tekee Liusvaaran mukaan kaikkien tukiportaiden käyttämisen mahdolliseksi kaikkien oppilaiden hyväksi.

Yhteisöllisemmän toimintakulttuurin vahvistamiseksi luokan opetusmenetelmät ovat enimmäkseen yhteistoiminnallisia. Yhdessä oppiminen, oppilaiden yhdessä ratkaisemat haasteet ja oppilasryhmien jäsenten positiivinen keskinäinen riippuvuus rakentavat yhteisöllisyyttä.

– Nykykoulun haasteisiin kuuluu yhä enemmän käytös- ja tunnepuolen häiriöistä kärsivien oppilaiden tukeminen. Tuen portaat tulee laajasti nähdä myös näiden oppilaiden tukimuotoina.

– Yhteisöllisempi toimintaympäristö, sosiaalisemmat opetusmenetelmät ja positiivisten riippuvuussuhteiden hyväksikäyttö toimivat hyvin tehostettuina tukimuotoina sekä oppimisvaikeuksista että erityisesti tunne-elämän häiriöistä kärsiville oppilaille, Liusvaara toteaa.

Yhteisopettajuuden kokemuksia esitellään keskiviikkona Jyväskylässä Kasvatuksen ja opetuksen kesäkongressissa.