Työministeri Lauri Ihalainen vinkkaa työmarkkinajohtajille, että talous- ja työmarkkinapolitiikka pitäisi sovittaa yhteen. Porvarihallituksen aikana näistä yrityksistä jäi vain vähän villoja.
– Edellisen hallituksen kaudella talouspolitiikan ja palkanmuodostuksen yhteensovittaminen ei toiminut. Taustalla oli se, että Elinkeinoelämän keskusliitto teki kuuluisat linjauksensa 2008 keväällä. Sen jälkeen he eivät perinteisiin tuloratkaisun mallisiin yhteensovitustalkoisiin ole lähteneet.
Ministerit kaipaavat koordinaatiota
Hallitus haluaa selvittää, löytäisikö se nyt yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa nykyisen menon ja perinteisen tuloratkaisun välimaastosta jonkin uuden alun, jossa koordinaatio olisi mahdollista paremmin kuin se nyt on.
Tällaista on yritetty aiemminkin, mutta huonoin tuloksin.
Pääministeri Katainen tukee uudenlaista yhteistyötä järjestöjen kanssa.
– Pitäisi pohtia keinoja, joilla turvattaisiin niin kilpailukykyä kuin työllisyyden ja palkansaajien ostovoiman kehitystä, Katainen totesi jo esitellessään hallitusohjelmaa eduskunnalle.
Ihalaisen mielestä hajautetuilla sopimuskausilla näitä asioita on ainakin pohdittava.
– On mielenkiintoista nähdä, löytyykö asioihin yhteistä tahtoa, ja millä intressillä osapuolet olisivat kiinnostuneita uudesta yrityksestä. Pöydässä täytyy olla kaikkia osapuolia kiinnostavia asioita.
Luottamus voisi olla vankempikin
Hallitusohjelman mukaan työmarkkinoilla vallitsevan luottamuksen ilmapiiri sitouttaa eri osapuolet yhteisiin päämääriin.
Onko luottamuksen ilmapiiriä näkyvissä, Lauri Ihalainen?
– Vankempikin se voisi olla. Kolmikanta on kuitenkin turvallinen tapa yrittää. Jos kykenemme valmistelemaan asioita yhdessä, sitoutuminen niihin arjessa on vankempi kuin jos tehtäisiin vain poliittisia päätöksiä.
Ihalainen muistuttaa, että tunnustelevia keskusteluja työmarkkinajärjestöjen kanssa käytiin jo hallitusneuvottelujen aikana.
Katainen on kutsunut järjestöjohtajat luokseen elokuussa pohtimaan keinoja, joilla voitaisiin turvata kilpailukykyä, työllisyyttä ja palkansaajien ostovoiman kehitystä.
Kokoomusministerillä on myös omia toiveita. Hän kaipaa kolmikantayhteistyöhön sekä sisällöllisiä että rakenteellisia uudistuksia.
– Kolmikannassa parannettavaa löytyy esimerkiksi yrittäjyyden edellytysten paremmasta huomioimisesta.
Kataisen mielestä kolmikantaisen valmistelun arvoa voidaan mitata vain sen tuloksilla.
– Jos lopputuloksena on lainsäädäntöä ja muita ratkaisuja, joilla lisätään työllisyyttä, kasvua, tuottavuutta ja kestäviä työelämän toimintatapoja, niin silloin kolmikanta toimii oikein.
Työuriakin pidennetään yhdessä
Hallitus haluaa myös pidentää työuria yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.
– Hallitus toteuttaa yhdessä järjestöjen kanssa pitkäjänteisen ratkaisun työurien pidentämiseksi, Katainen lupaa.
Samalla hallitus haluaa neuvotella myös työeläkkeiden rahoituksesta. Eläkkeiden rahoitus on sovittu vuoteen 2014 asti.
Ihalaisen mielestä on tärkeää, että työurakeskustelu ja työeläkerahoituksen pitkän aikavälin ohjelma ovat samassa kokonaisuudessa.
Hän itse on nykyisen joustavan eläkeiän kannalla, jossa voi 63–68 -vuotiaana harkita, milloin hyppää työelämästä.
– Olemme pohtineet järjestöjen kanssa hallituksen tavoitetta, että 25-vuotiaiden eläkkeellesiirtymisodote olisi 62,4 vuotta vuonna 2025.
– Tavoitetta pidetään korkeana, mutta myönteistä kehitystä on tapahtunut. Nyt se on jo keskimäärin 60,4 ja noussut enemmän kuin vuoden 2005 eläkeuudistuksessa oletettiin.
Ihalainen uskoo, että keskimääräisen eläkkeelle lähtemisiän nostamistalkoissa onnistutaan.
uutiskirje 
