– Idea Helsingin perustamisesta kertovasta näytelmästä syntyi kolmisen vuotta sitten, kun eri tahot halusivat elävoittää Arabianrantaa. Siinä vaiheessa kun tulin kolme vuotta sitten mukaan kuvioihin, puhuttiin jo teatterista, kertoo ohjaaja-käsikirjoittaja Leo Torvalds.
Aihevalintana juuri kaupungin perustaminen oli selkeä, koska Helsinki on nimenomaisesti perustettu Arabian Vanhankaupunginkosken maisemissa.
– Ihmiset eivät välttämättä hirveästi tiedä historiasta, ehkä Kustaa Vaasan ja vuoden 1550, mutta eivät paljon muuta.
Rauman porvarit pakotettiin muuttamaan Helsinkiin.
Alueen ja tuon ajan historiaan tekijät tutustuivat yhteistyössä Kaupunginmuseon kanssa. Muun muassa alueella tehdyistä kaivauksista saatua tietoa hyödynnettiin näytelmässä.
– Arkeologi Markku Heikkinen piti meille kierroksia niillä paikoilla, missä kaivauksia on tehty, ollen isoksi avuksi materiaalivaiheessa.
Kustaan perilliset on myös omien juurien tarkastelua.
– Ei tämä historia kuitenkaan niin hirveän pitkä ole, varsinkaan Helsingin. Kun kuningas tuli Suomeen, suomalaiset laskeutuivat puista. No ei nyt aivan, mutta sitä ennen täällä elettiin luonnosta. Sitten luonto valjastettiin ja tilalle tuotiin väkisin uskonto.
Yhteisöllistä käsikirjoittamista
Kaksi vuotta sitten keväällä näytelmää työsti tasapuolisesti neljä henkilöä.
– Kaikki tekivät kaikkea, luimme paljon historiallisesta aiheesta. Teimme silloin eräänlaisen demoversion näytelmästä. Jo tuolloin puhuimme jatkosta ja vuosi sitten keväällä päätimme tehdä kokonaan uuden näytelmän.
Näyttelijöiksi tuli Metropolian ammattikorkeakoulun teatteripuolen opiskelijoita. Käsikirjoitusvastuu uudesta näytelmästä siirtyi Torvaldsille. Tekstissä näkyy kuitenkin jokaisen tekijän kädenjälki.
– Parasta näytelmien tekemisessä on, kun pääsee tekemisiin ihmisten kanssa. Yksin voi aina kirjoitella himassa, mutta ideat muotoutuvat eri tavalla ryhmässä. Kaikki ovat tuoneet kortensa kekoon, vaikka käsikirjoittajana otan vastuun lopullisesta muodosta.
Tekotapoja lainattiin musiikkiteatterin puolelta.
– Esimerkiksi biisejä tehtiin niin, että saatoin antaa aiheeksi vaikka ”valta”. Sitten jengi toi siihen liittyviä asioita, vaikkapa taulun, josta sitten kirjoitettiin runo.
Musiikin näytelmään on säveltänyt Lasse Turunen. Näyttelijät musisoivat kitaroin, rummuin ja nokkahuiluin. Sävellyksiin on haettu keskiaikaista tunnelmaa.
– Musiikki on tärkeä elementti. Se rytmittää teosta, ja jollain biisillä voi kertoa pitkänkin pätkän tarinaa.
Vallan suomalainen
itsetunto
Luonto on näytelmässä isossa osassa. Paitsi, että näytelmän siirtäminen salista valmiiseen ympäristöön vaati miettimistä, herätteli ympäristö tekijät myös pohtimaan luonto-teemoja.
– Yritettiin olla rikkomatta sitä rauhaa. Pohdimme paljon hiljaisuuden, vallan ja huonon suomalaisen itsetunnon teemoja.
Tekovaiheen pohdinnoista huolimatta kyseessä on vahvasti komediallinen esitys.
– Tämä puhuttelee eri tasolla kuin joku vakavampi juttu, ei niin sanotusti vedä hiljaiseksi. Ehkä se valta tässä silti korostuu näkökulmana. Ja tietty sisäinen rauha.
Näytelmässä sivutaan myös pakkomuuttoa.
– Kun Rauman porvarit pakotettiin muuttamaan Helsinkiin, niin olihan se aika vastentahtoinen alku kaupungille.
Helsingin asuttaminen on Torvaldsille ensimmäinen historiallinen aihe, josta hän tekee näytelmää.
– Historiallisuus toi mukanaan paljon mietittävää ja ratkaistavaa. Koska tunnemme historiasta paljon anekdootteja, jouduimme miettimään, kuinka tarkasti ne pitää esittää. Puvustajan kanssa puhuttiin, ettei se haittaa, jos converset vähän vilahtaa.
Converseista huolimatta Kustaasta ei tullut kokeellista tai postmodernia, joskaan ei aivan perinteistäkään kesäteatteria. Yleisö ei pönötä penkeissään, vaan kävelee näytelmän mukana noin puolen kilometrin matkan. Kohtauksia toki pysähdytään katsomaan istualtaan ja lipunmyynnistä saa halutessaan retkituolin.
Jotain kesäteattereistakin tuttua komediallisessa pukudraamassa silti on.
– Vähän siinä naljaillaan positiivisesti ruotsalaisille.
Kustaan perilliset – Tarina Helsingin perustamisesta Arabianrannassa 2.–25. elokuuta. Tunnin mittaiset esitykset lähtevät ravintola Koskenrannan edestä.
lehti 