Puolukka kypsyy poimittavaksi Etelä- ja Keski-Suomessa kangasmetsissä elo-syyskuun vaihteessa, Oulun läänissä syyskuun puolivälissä ja Lapin läänissä syyskuun jälkipuolella.
Sienisato on nyt keskinkertaista parempi. Lajikirjo on nyt suurimmillaan.
Puolukan sato vaihtelee. Parhaista metsistä saadaan Metsätutkimuslaitoksen selvitysten mukaan jättipotti, kuivuuden vaivaamilla kankailla sato voi olla olematon.
Raakileiden perusteella puolukan satotaso on tutkimusmetsissä keskinkertaisen ylärajalla, paikoin sato saattaa ylittää kaksinkertaisesti erittäin runsaan satotason rajan. Todella hyvillä paikoilla päästään yli 40 kiloon puolukkaa hehtaarilla.
Sienisato keskinkertaista parempi
Keskikesän kuivuudesta johtuen sienten varsinainen satokausi alkoi Etelä- ja Keski-Suomessa vasta elokuun toisella viikolla. Sateisimmilla alueilla, kuten Kemin-Tornion ympäristössä tatteja poimittiin jo elokuun alussa.
Herkkutatteja on noussut kuusimetsiin eri puolille maata suuria määriä, ja satokausi jatkuu. Monissa sienten vastaanottopisteissä on ollut kymmenien metrien jonot.
Kuusikoista on löytynyt myös haaparouskuja, joita esiintyi viime vuonna vähän.
Moni poimija on kiinnittänyt huomiota limanuljaskoitten runsaaseen esiintymiseen kuusivaltaisissa metsissä. Limanuljaska on vähän hyödynnetty, mutta hyvä ruokasieni erityisesti muiden sienten (herkkutatti, kantarelli, koivu-, iso-, kangas ja sillihapero) joukossa valmistettavaksi.
Koivuvaltaisista metsistä on saatu hyviä saaliita kantarelleja, kelta- ja koivuhaperoita, koivunpunikkitatteja, mustatorvisieniä sekä karvarouskuja.
Jos sateita saadaan lisää, männynherkkutatteja ja kehnäsieniä on lupa odottaa nousevan myös mäntykankaille.
Suppilovahveron paras satokausi on vasta alkamassa syyskuun aikana ilmojen kylmentyessä.
uutiskirje 
