Suomen ympäristökeskuksen tuoreen selvityksen mukaan merimetsojen lanta ja pesimätavat vaikuttavat lintujen pesimäalueiden kasvistoon paikallisesti – suorat vaikutukset näkyvät lähinnä puustossa ja välittömästi pesäyhdyskunnan alueella. Vanhemman tutkijan Terhi Ryttärin mukaan merimetsojen vaikutus saarten kasvistoon on osittain samanlaista kuin lokkien.
– Ne lannoittavat oleskelualueitaan hyvin voimakkaasti. Paikoittain edes lintuluodoille tyypilliset typensuosijajäkälät eivät kestä merimetsojen lantakuormitusta.
Merimetsojen kallioisilla pesimäsaarilla Suomenlahdella sadevedet levittävät ja laimentavat merimetsojen lantaa kallioiden rakoihin ja juotteihin. Niissä lisäravinteiden myötä kukoistavat lintuluodoille luonteenomaiset kasvit, kuten merisaunio, ruoholaukka, vadelma ja keltamaksaruoho.
Selvimmin merimetsojen lannoituksesta kärsivät happamilla mailla viihtyvät varpukasvit ja kataja sekä myös mänty ja koivu. Lannan lisäksi puuvartiset kasvit kärsivät merimetsojen aiheuttamista mekaanisista vaurioista, kun linnut katkovat oksia pesänrakennustarpeiksi. Eniten pesänrakennuksesta kärsivät katajat ja männyt.
Kaikkiaan merimetson pesimäluodoilta tavattiin selvitystä tehtäessä 192 kasvilajia. Yksikään niistä ei ole uhanalainen.
Merimetsosaarien kasvillisuus toipuu nopeasti
Merimetsojen lannan peittämä pesä- ja oleskelualue sekä kuolevat puut näkyvät kauas. Saaret eivät kuitenkaan ole välttämättä menetettyjä saaria. Niiden kasvusto toipuu nopeastikin, jos merimetsopopulaatio poistuu alueelta tai pienenee.
Kalansyöjinä merimetsot eivät levitä kasvien siemeniä.
– Merimetsoyhdyskuntien suojeluksessa elää kuitenkin esimerkiksi lokkeja, joiden mukana saarille kulkeutuu myös niille varsin epätyypillisiä lajeja, kuten tomaatti ja auringonkukka, kertoo vanhempi tutkija Terhi Ryttäri Suomen ympäristökeskuksesta.
Joillakin merimetsoyksilöillä on hänen mukaansa myös hauska tapa koristella pesänsä kukilla, kasvinlehdillä tai vaikkapa meren tuomilla värikkäillä köydenpätkillä.
Merimetso on Itämeren piirissä ja Suomen rannikolla voimakkaasti levittäytyvä ja rauhoitettu pesimälintu, jonka kannan kehitystä ja ekologisia vaikutuksia on seurattu tarkasti.