Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Tarja Filatov (sd.) on huolissaan ikäsyrjinnästä työelämässä. Sitä kohtaavat sekä nuorimmat että vanhimmat työntekijät. Talouskriisin vaivaamilla työmarkkinoilla nuoret eivät pääse työelämään ja vanhempia ikäluokkia työnnetään kortistoon.
– Etenkin nuorten asema on heikko. Nuoret ovat lähteneet kaduille monessa Euroopan maassa. Mielestäni yhtenä syynä on ikäsyrjintä työelämässä. Esimerkiksi Espanjassa lähes puolet nuorista on ilman työtä, Filatov sanoi eduskunnan yhdenvertaisuus ja tasa-arvoseminaarissa.
Filatovin mielestä pohjoismaissa tasa-arvopuhe rajoittuu liian usein vain miesten ja naisten tasa-arvon pohtimiseen sekä taloudelliseen tasa-arvoon.
– Näkökulman pitäisi olla paljon laajempi.
Filatovin mielestä liian vähän kiinnitetään huomiota siihen, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo liittyvät myös etnisyyteen ja seksuaalivähemmistöihin, vanhuksiin ja moneen muuhun ryhmään.
– Yhdenvertaisuuden puutetta ei ole helppoa nähdä, jos kuuluu siihen joukkoon, jolla kaikki on hyvin.
Perustuslakiuudistus unohti perusoikeudet
Filatovin mielestä viime vuodet käynnissä olleessa perustuslakiuudistuksessa perusoikeuksien tarkastelu unohtui. 1990-luvulla tehtyä perusoikeusuudistusta olisi hänen mielestään ollut nyt hyvä tarkastella ja pohtia, onko perustuslaissa muutostarpeita.
– Nyt keskityttiin lähinnä presidentin valtaoikeuksiin, Filatov valitteli.
Hänen mielestään Suomessa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo ovat joutumassa vastatuuleen. Esimerkiksi Filatov nosti julkisuudessa esitetyt puheenvuorot siitä, että niin kutsuttu positiivinen diskriminaatio, jossa tietyille vähemmistöryhmille annetaan etuoikeuksia, olisi syrjintää. Näitä puheenvuoroja on kuulunut lähinnä perussuomalaisten riveistä.
– Tyypillisesti positiivisen diskriminaation vastustajat puolustavat kuitenkin ajatusta, että sotaveteraaneille tarjotaan parempia palveluja kuin muille vanhuksille. Tämäkin on positiivista diskriminaatiota, Filatov muistutti.
Hän oli huolissaan myös siitä, että rasismin kohteeksi joutuu nykyisin helposti, vaikkei kuuluisikaan mihinkään vähemmistöön. Riittää, että uutisjutussa tai televisiossa lausuu maahanmuuttajia puolustavia mielipiteitä.
– Yksittäiset poliitikon esittämät kommentit jossain pikku-uutisessa leviävät verkossa ja saavat suuret mittasuhteet, Filatov ihmetteli.
Lopputuloksena on koordinoitu häirintähyökkäys kommentit esittänyttä poliitikkoa vastaan.