Sopimuksen piirissä on vajaat kaksi miljoonaa palkansaajaa eli noin 94 prosenttia kaikista.
Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder kuvaili raamisopimusta pikkujoululahjaksi palkansaajille.
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly kehui keskusjärjestön valtuustolle raamisopimuksen voitoksi nimenomaan palkansaajille. Oli palattu muutaman vuoden hajaannuksen jälkeen järjestäytyneeseen työmarkkinasopimiseen.
Työnantajien näkökulmasta kahden vuoden vakaus, ennustettavuus ja työrauha ovat raamiratkaisun keskeistä antia.
– Sinänsä raamisopimus ei käännä Suomen kustannuskilpailukyvyn kehitystä parempaan suuntaan, mutta ei se sitä heikennäkään, arvioi johtaja Jussi Mustonen Elinkeinoelämän keskusliitosta.
EK:n tavoite siirtää palkoista päättämistä yritystasolle ei juuri edistynyt. Sitä Mustonen ei kuitenkaan lue suoraan raamisopimuksen viaksi, sillä se määritti vain kustannusraamin. Alakohtaisissa sopimuksissa olisi yrityskohtainen sopiminen voinut edistyä, mutta ei tällä kerralla edistynyt.
Jatkon kannalta on Mustosen mukaan liian varhaista päätellä, muodostuuko raamiratkaisun pohjalta tulevaisuuden suomalainen työmarkkinamalli.
– Aika näyttää. Harjoituksen tarkoitus oli yhdistää raamissa makrotason hallinta mikrotason joustoon. Tähän löytyy muitakin ohjausmahdollisuuksia, Mustonen vakuuttaa.
”Tasapeli”
Valtiovallan satsaus työmarkkinasopimuksen myötäjäiseksi on 400 – 500 miljoonan euroa.
– Summa on mitä on, valtiovalta on siihen sitoutunut ja varautunut. Kohdentuminen menee valtaosiin fiksuun suuntaan kannusteiden kannalta, Mustonen sanoo.
Valtiovallan raha on hänen mukaansa kohdistettu suhdannepoliittisesti järkevästi työvoimakustannusten ja työn verotuksen keventämiseen.
– Lisäksi yhteisöverokannan alentaminen kannustaa investointeja alentamalla pääomakustannuksia.
STTK:n talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund pitää sopimusta tasapelinä työnantajien ja työntekijöiden kesken.
– Jos tuijotetaan pelkkään raha-antiin, sopimus on pitkässä juoksussa keskitasoa.
Työmarkkinaekonomistin näkökulmasta kriteerejä on kaksi: reaalisen ostovoiman kehitys sekä vaikutukset ns. funktionaaliseen tulonjakoon eli palkkatulojen ja pääomatulojen väliseen suhteeseen.
– Tästäkin näkökulmasta voidaan puhua aika lailla tasapelistä. Syytä pettymykseen ei ole.
Sund huomauttaa sopimuksen arvon nousevan palkansaajille, kun pelkän rahan lisäksi otetaan huomioon sopimuksen sisältyvät laatuasiat.
Vahva ehdokas työmarkkinamalliksi
Sund pitää raamiratkaisua vahvana ehdokkaana tulevaisuuden työmarkkinamalliksi. Ainakin ensimmäinen, jonka toimivuus tullaan testaamaan.
Kriittiseksi kohdaksi Sund arvioi työnantajapuolen. Siellä eivät hänen arvionsa mukaan kaikki riemuitse.
Hänen mukaansa työnantajakritiikin kärki ei niinkään ole paikallisen sopimisen vähäisyydessä.
– Suurempi kivi kengässä saattaa olla toimialojen väliset erot ansiokehityksessä. Niitä ei raamiratkaisussa tule, ja se sopii huonosti työnantajien ideologiseen pirtaan.
Sund muistuttaa erityisesti työnantajien vaalimasta opista, jonka mukaan julkinen sektori ei saa olla palkkajohtaja. Sund pitää työnantajien muotoilua diplomaattisena sievistelynä.
– Tosiasiassa tarkoitetaan, että julkisella sektorilla pitäisi olla selkeästi alemmat korotukset kuin teollisuudessa ja vientisektorilla.
Tasapuolinen hallitus
Valtiovallan panos työmarkkinasopimuksen synnyttämisessä maksoi, laskutavasta riippuen 410 – 500 miljoonaa euroa. Se jakautui Sundin mukaan tasan työnantajien ja työntekijöiden hyväksi.
– Esimerkiksi yhteisöverokannan puolen prosentin alennus ja energiaveroleikkurin saaminen ensi vuoden alusta ovat tärkeitä työnantajille.
Valtion osuus lomautusajan kustannuksiin keventää työttömyysvakuutusrahaston maksupainetta ja hyöty menee puoliksi työantajille ja työntekijöille.
Valtiovallan satsausta Sund ei pidä kovin suurena uhrauksena. Siihen sisältyy asioita, jotka tukevat hallituksen tavoitteita ja mainitaan hallitusohjelmassa.
– On oikeastaan hyvin akateeminen kysymys, kuinka isolla summalla hallitus raamiratkaisun tukemiseen osallistui, ja mitä se olisi toteuttanut muutenkin.
Isoja asioita matkaan
Sundin mukaan raamisopimuksen koko merkitys ei paljastu pelkästään sen sisältöön tuijottamalla. Työmarkkinasopu voi saattaa matkaan hyvinkin laajakantoisia asioita.
– Tässä katettiin samalla pöytä ratkoa yhdessä julkisen talouden kestävyysvajeeseen liittyviä ongelmia. Pöydällä iso asia ovat aidot, oikeat ja toimivat ratkaisut työurien pidentämiseksi.
– Se juna liikahti nyt eteenpäin ja ennustan, että talkoot alkavat melko pian. Mikäli näin käy, hallitus voi laskea raamiratkaisun kustannushyödyn todella merkittäväksi.
uutiskirje 
