Masennuksesta johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet ja sairauspäivärahakaudet ovat lähes kaksinkertaistuneet 1990-luvun loppupuolelta.
Sosiaalivakuutus -lehden mukaan masennuksesta johtuvien sairauspäivärahakausien määrä on kasvanut 2000-luvulla alle 30-vuotiailla naisilla 2,5-kertaiseksi ja miehillä lähes kaksinkertaiseksi.
Masentunut tarvitsee varhaista tukea
Kolmen viime vuoden aikana masennuksesta johtuvien eläkkeiden määrä on kääntynyt laskuun.
Masennus on silti edelleen yleisin sairaus työkyvyttömyyseläkkeen takana. Vuoden 2010 lopussa oli masennuksen takia eläkkeellä yli 38 000 suomalaista.
Työterveyslaitoksen ylilääkärin Teija Honkosen mukaan yksittäistä selitystä määrän laskuun ei ole.
Hän kiittelee viime keväänä päättynyttä sosiaali- ja terveysministeriön Masto-hanketta, joka on rummuttanut sitä, että masentuneiden työkyvyn varhainen tuki ja työhön paluun toimintatavat saataisiin osaksi työpaikkojen arkea.
– Tavoitteena on, että ihmiset saisivat ajoissa hyvää ja monipuolista hoitoa ja kuntoutusta. Siihen tarvitaan yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja työterveyshuollon välillä.
Osasairauspäivärahan suosio nousi
Toimenpiteitä työkyvyttömyyden vähentämiseksi on käynnistetty niin työpaikoilla, työterveyshuollossa kuin Kelassakin.
– Monilla työpaikoilla on viime vuosina sovittu yhteisistä pelisäännöistä, joiden avulla työkykyongelmiin tartutaan ajoissa. Myös työhön paluun käytäntöjä on kehitetty
Honkosen mukaan peruspalveluissa on tehostettu masennuksen aktiivista varhaista hoitoa. Työterveyshuollon ja psykiatrian kesken on rakennettu toimivia yhteistyökäytäntöjä.
– Valtaosa masennukseen sairastuneista jatkaa työelämässä ilman pitkiä sairauslomia.
Mikäli sairauspoissaolo on ollut tarpeen, masennustoipilaiden asteittaista työhön paluuta on helpotettu osasairauspäivärahan, osatyökyvyttömyyseläkkeiden ja ammatillisen kuntoutuksen avulla.
– Osasairauspäivärahan käyttö masennustilojen yhteydessä lisääntyi selvästi vuoden 2010 alussa tapahtuneen karenssiajan lyhenemisen myötä.
Nuorilla on muitakin ongelmia
Enemmistö masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä kuuluu vanhempiin ikäryhmiin, mutta heidän määränsä ovat pienentyneet selvimmin.
Alle 25-vuotiaita nuoria siirtyi viime vuonna eläkkeelle masennustilan vuoksi 260.
– Nuorten osalta tilanne on tasaantunut.
Kelan mukaan Suomessa siirtyi vuonna 2009 joka päivä työkyvyttömyyseläkkeelle kaikkiaan viisi nuorta mielenterveyden häiriöiden vuoksi.
Honkosen mukaan näillä nuorilla ei välttämättä ollut kyse masennuksesta.
– Nuorten kohdalla puhutaan yleensä vähän eri asioista. Heillä on paljon muitakin syitä eläköitymiseen.
– Heillä nousevat esiin älyllinen kehitysvammaisuus sekä psykoosisairaudet ja skitsofrenia joihin yleensä sairastutaan hyvin nuorena.
Alle 25-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneistä nuorista suuri osa ei ole työelämässä ollutkaan.
– He ovat sairastuneen jo ennen työelämää.
Honkosen mielestä myös nämä nuoret tarvitsevat tukea työelämässä.
– Heille tarvitaan tuetun työllistymisen keinoja. Aika monet heistä haluavat mukaan työelämään. Myös työpaikoilla pitäisi olla valmiutta palkata osatyökykyisiä nuoria töihin.
lehti 