Suomessa todetaan yhä uusia asbestisairauksia, vaikka asbestin käyttö kiellettiin Suomessa vuonna 1994. Syynä on se, että sairauden kehittyminen vie kymmenestä vuodesta jopa 40 vuoteen.
Yhä tapahtuu myös uusia altistumisia. Työterveyslaitoksen ASA-rekisterin mukaan vuonna 2009 asbestille altistui yli tuhat työntekijää.
– Kaikkia asbestille altistuneita ei edes ilmoiteta rekisteriin, joten todellinen määrä voi olla vieläkin suurempi, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring epäilee.
Rakennusten purkutöissä suojaus tärkeää
Altistumista tapahtuu eniten rakennusten purku- ja korjaustöissä. Lainsäädäntö säätelee asbestitöitä, mutta kaikkia töitä ei tehdä säännösten mukaisesti. Henkilökohtaisten suojainten käytössä tapahtuu virheitä ja suojaustoimet purkutöiden yhteydessä voivat pettää.
– Jos asbestitöissä suojautumisesta ei pidetä huolta nyt, uusien asbestisairauksien ilmeneminen tulevina vuosikymmeninä jatkuu, Haring ennustaa.
Ennen asbestin käyttökieltoa altistuneista yli 200 000 työntekijästä on edelleen keskuudessamme noin 50 000 henkilöä. Osa heistä on yhä työelämässä.
Terveydenhuollossa puutteita
Haringin mukaan asbestille altistuneiden terveyden seuranta ei toteudu niin kuin pitäisi.
– Lain mukaan asbestille altistuneiden terveydentilaa on seurattava. Työterveyshuollon tulisi seurata edelleen työelämässä olevien terveydentilaa, vaikka nykyisessä työssä ei enää altistusta olisikaan, Haring muistuttaa.
Kun työntekijä siirtyy eläkkeelle, työterveyshuollon pitäisi Haringin mielestä antaa tälle ohjeet seurannasta julkisessa terveydenhuollossa.
Vastuu seurannan toteutumisesta jää työntekijälle itselleen. Se vaatii aktiivisuutta ja hänen tulee pyytää terveydenhuoltoa seuraamaan terveydentilaansa nimenomaan asbestialtistuksen näkökulmasta.
– Ongelma on se, että kaikki työssään asbestille altistuneet eivät edes itse tiedä altistuneensa tai pidä altistumistaan merkittävänä, Haring toteaa.
Seuranta jää usein toteutumatta, kun asbestisairauksia ei tunnisteta eikä osata epäillä ainakaan perusterveydenhuollossa. Lisäksi viranomaiset eivät valvo seurannan toteutumista.
Helpottaakseen asbestisairauksien seurantaa ammattiliitot ja Hengitysliitto Heli ovat laatineet Asbestialtistuneen muistilistan. Siihen on lyhyesti koottu tietoa asbestialtistuneiden seurannasta, ja ajatuksena on, että asbestialtistunut henkilö pitäisi sen mukanaan asioidessaan terveydenhuollossa.
Maailmanlaajuinen asbestikielto välttämätön
Maailmanlaajuisesti asbestia tuotetaan ja käytetään edelleen kaksi miljoonaa tonnia vuodessa. Tämä tappaa kymmeniätuhansia työntekijöitä tulevina vuosikymmeninä.
– Siksi olisi tärkeää saada voimaan maailmanlaajuinen asbestikielto mahdollisimman pian. Täyskieltoa vaatii muun muassa Kansainvälinen työjärjestö ILO, Haring sanoo.
Asbesti on aiheena tänään järjestettävässä Työterveyslaitoksen tutkimuspäivässä.
uutiskirje 
