Mielenterveyshoitojen tuominen muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteyteen voisi parantaa avun vaikuttavuutta ja vähentää hoitoon hakeutumiseen liittyvää leimautumista.
Työterveyspsykologina Terveystalon Vaasan toimipisteessä työskentelevä Esa Aromaa on selvittänyt suomalaisten asenteita mielenterveyden häiriöistä kärsiviä kohtaan väitöstutkimuksessaan, joka tarkastetaan Jyväskylän yliopistossa 10. joulukuuta.
Aromaan tutkimuksen mukaan ihmiset, joilla oli omakohtaista kokemusta masennuksesta, olivat suvaitsevaisempia mielenterveyden ongelmista kärsiviä kohtaan ja heidän suhtautumisensa masennuslääkkeisiin oli myönteisempää.
Mielenterveyden häiriöistä kärsiviin liitetään tuoreen tutkimuksen mukaan monia kielteisiä ominaisuuksia. Heitä pidetään usein heikkoina ja arvaamattomina ja heidän kanssaan puhumista vaikeana. Jos ongelmat tulevat tietoon, tämän pelätään johtavan ystävien kaikkoamiseen ja syrjivään kohteluun terveyspalveluissa ja työpaikoilla.
Masennus ei ole omaa syytä
Enemmistö vastaajista ei syyllistänyt masentuneita sairastumisesta, mutta toisaalta piti heitä kuitenkin vastuullisina omasta toipumisestaan kehottaen masentunutta ”ottamaan itseään niskasta kiinni” ja ratkaisevan ongelmansa itse.
– Jos syöpään tai sepelvaltimosairauteen sairastunut ei odota tilansa pahenemista, ennen kuin hakeutuu hoitoihin, niin miksi mielenterveysongelmaisenkaan pitäisi, Aromaa kysyy.
Aromaan mielestä on tärkeää korostaa, ettei masennus ole sairastuneen omaa syytä, eikä hänen tarvitse toipua siitä omin voimin.
Tutkimuksensa perusteella Aromaa oli sitä mieltä, että mielenterveyshoitojen vieminen peruspalvelutasolle muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteyteen vähentäisi hoitoon hakeutumiseen liittyvää leimautumista on. Depressiohoitajien palkkaamisesta terveyskeskuksiin on jo saatu hyviä kokemuksia eri puolilta Suomea.
Ennen nykyistä työtään Aromaa on työskennellyt mielenterveys- ja terapiatyötä tekevänä psykologina Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä sekä omalla vastaanotollaan. Vuodesta 2004 lähtien hän on toiminut myös projektikoordinaattorina maakunnallisissa mielenterveys- ja päihdetyön kehittämishankkeissa.