Veikkausliigan hallitus päätti taannoin uudistaa kotimaista liigacupia. Ensi kauden alla Liigacup pelataan kolmessa neljän joukkueen lohkossa kaksinkertaisena sarjana. Jokaisesta lohkosta jatkopeleihin etenee kaksi parasta joukkuetta ja kaksi parasta lohkoissaan kolmanneksi sijoittunutta. Uudistuksella on pyritty selkeyttämään liigacupin aiemmin jokseenkin epäselvää turnausrakennetta ja se liittyy voimakkaasti Palloliiton ja Veikkausliigan (uhka?) rohkeisiin pyrkimyksiin uudistaa suomalaista futiskenttää.
Sinänsä liigacupin uudistaminen vaikuttaa melko vähäpätöiseltä, ja sitä se monin tavoin onkin. Kuitenkin pienen pohdinnan jälkeen uudistukset vaikuttavat positiivisilta. Liigacupin roolia on vuosien saatossa runsaasti arvosteltu ja sen muuttamista kilpailullisesti merkittävämmäksi ja enemmän katsojia palvelevaksi on vaadittu jo pitkään.
Rahallisen palkinnon nostaminen on lähes mahdotonta.
Nyt tehdyt uudistukset liigacupiin ovat yllättäen positiivisia, ainakin paperilla, ja selkeyttävät cupin epäselvää roolia ja rakennetta. Kaksinkertainen sarja aiempien vuosien yksinkertaisen sijaan oli toivottava uudistus. Nyt otteluohjelmasta on mahdollista saada aiempia vuosia selkeämpi.
Jako kolmeen lohkoon vaikuttaa ensi alkuun erikoiselta ratkaisulta, mutta asiaan perehtymisen jälkeen jaosta löytyy runsaasti positiivisia puolia. Ensinnäkin jako mahdollistaa usean kiinnostavan otteluparin, kuten Turun paikallisottelut, pääkaupunkiseudun HJK – FC Honka, HJK – FC Lahti, Pohjanmaan derbyn VPS – FF Jaro, miksei myös KuPS–JJK. Tunnetta ei edellä mainituista pareista luulisi puuttuvan.
Alkulohkoissa myös kaupunkien välimatkat jäävät suhteellisen maltillisiksi, mikä on positiivinen asia niin seuroille, kuin kannattajillekin. Ainoastaan alkulohkon 3 joukkueille FF Jarolle, VPS:lle, KuPS:lle ja JJK:lle tulee jokin verran kilometrejä. Samoin lohkon kaksi Haka ja IFK Mariehamn joutuvat keskinäiseen otteluunsa hieman matkustamaan.
Pohdin liigacupin roolia myös parin vuoden takaisessa kolumnissa Kansan Uutisissa. Tuolloin päädyin lähes samaan lopputulokseen kuin nytkin. Liigacupin arvostuksen nostaminen rahallisten tai urheilullisten palkintojen kautta vaikuttaa ongelmalliselta. Voitosta jaettavan rahallisen palkinnon nostaminen vallitsevassa taloustilanteessa on lähes mahdotonta. Samoin on laita urheilullisen palkinnon korottamisessa. Eurocup-paikan tai Veikkausliigapisteiden jakaminen tuntuu liioittelulta. En myöskään kannata Liigacupin lisäämistä kotimaisen pääsarjan otteluohjelmaan.
Toisaalta Suomessa katsojia ei lehtereille houkutella ilman suuria panoksia. Nyt tehdyillä uudistuksilla, etenkin kiinnostavien otteluparien lisäämisellä, saadaan toivottavasti edes laji-ihmiset kiinnostumaan liigacupista. Nyt vastuuta on siirretty seuroille, joiden pitäisi tehdä itse ottelutapahtumista kiinnostavampia ja houkuttelevampia katsojille. Esimerkiksi otteluiden vieminen pelattavaksi ulkona säiden salliessa voisi olla hyvä vaihtoehto nykyiselle hallifutikselle.
Viikon Vakiokupongilta löytyy perinteiseen tapaan otteluita Sumujen saarelta. Kierroksen Valioliigan kohteista 1 Tottenham–Bolton, 2 Manchester City – Norwich ja 4 Wigan–Arsenal löytyy selkeät ennakkosuosikit. Tottenham, ManC ja Arsenal ovat saattaneet ajoittain ailahdella kuluvan kauden aikana, samoin joukkueita rasittaa osallistuminen eurocupeihin. Jokainen pelaa kuitenkin kierroksella selkeästi heikompaa joukkuetta vastaan. Myös materiaaliylivoima ratkaisee. Kohteisiin 1 ja 2 merkeiksi ykköset ja kohteeseen 4 kakkonen.
Championshipin puolelta poimitaan viikon varmoiksi kohteet 8 Doncaster–Southampton ja 12 West Ham – Burnley. Molemmissa kohteissa sarjan tämän hetken kuumimmat nousijaehdokkaat kohtaavat selkeästi heikommat joukkueet. Sarjasijoitusten lisäksi joukkueiden kuntopuntarit osoittavat päinvastaisiin suuntiin. Kohteeseen 8 merkiksi kakkonen ja kohteeseen 12 ykkönen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy lauantaina 3.12. klo 16.55. Kansan Uutiset suosittelee 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1 (X), 2, 2 (X), 2 (X), 1 (X), 2, 2, 1 (X), 1, 1, 1 (X).