Eduskuntaryhmien puheenjohtajat ja asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru sopivat perjantaina pitkän väännön jälkeen Yleisradion julkisen palvelun rahoituksesta ja sisällöstä sekä samalla myös Ylen ohjauksesta ja valvonnasta.
Yle-uudistus turvaa Kiurun mukaan nykymuotoisen Ylen toiminnan jatkumisen sekä sisällön monipuolisuuden ja alueellisuuden.
Yleisradion julkinen palvelu hoidetaan budjettirahoituksella vuoden 2013 alusta ja se katetaan uudella Yle-verolla, jonka suuruus määräytyy ansiotulojen ja pääomatulojen mukaan. Vero on vajaat 0,7 prosenttia tuloista, euroiksi muutettuna vähintään 50 euroa ja enintään 140 euroa vuodessa henkilön tulotasosta riippuen. Alaikäisiltä ja tietyn tulotason alittavilta veroa ei peritä lainkaan.
Sovittu rahoitusmalli onkin sosiaalisesti oikeudenmukainen ja pienituloisille aikaisemmin kaavailtua mediamaksua selvästi kohtuullisempi. Yle-vero puolittaa miljoonan suomalaisen yksinasuvan maksun. Keskimäärin maksu laskee 80-90 eurolla verrattuna nykyiseen tv-maksuun.
Yrityksille oma järjestelmä
Yrityksiä varten luodaan kaksiportainen järjestelmä, jossa Yle-vero on yrityksen liikevaihdosta riippuen joko noin 317 tai noin 634 euroa.
Ylen julkisen palvelun rahoitustaso vuonna 2013 on 500 miljoonaa euroa veroineen. Tasoa tarkistetaan vuosittain indeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Vielä vuonna 2012 televisiomaksut peritään kotitalouksilta nykyiseen tapaan kuten laki edellyttää.
Lisäksi eduskunnan mahdollisuuksia saada tietoa julkisen palvelun toteutumisesta sekä sen ohjauksesta ja valvonnasta lisätään. Myös Ylen julkisen palvelun tehtävänantoa päivitetään. Asiaan liittyvät lainsäädäntömuutokset toteutetaan keväällä 2012.
Maksupinnaritkin mukaan
Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää Yle-ratkaisua kohtuullisena kompromissina.
Lehtisen mielestä paras puoli uudessa Yle-verossa on, että nyt myös maksupinnarit joutuvat osallistumaan Yleisradion rahoitukseen.
– Televisiolupa on ollut maksu rehellisyydestä. Kaikkien tasapuolinen osallistuminen Yleisradion rahoitukseen on askel oikeaan suuntaan. Myös maksun muuttaminen kotitalouskohtaisesta henkilökohtaiseksi on ymmärrettävää, sillä kyse on henkilökohtaisesti käytettävästä palvelusta.
Yle-veron huomattavaa tuloharkintaa Lehtinen pitää keinotekoisena, ja se syventää hänen mukaansa osaltaan kannustinloukkuja.
– Yle-veron tuloharkinta on päällekkäistä sosiaaliturvan tuloharkinnan ja progressiivisen tuloverotuksen kanssa, mikä ei sinällään ole perusteltua. Eihän esimerkiksi bussilippujakaan porrasteta tulojen mukaan.
”Yksityistä mediaa ei kuunneltu”
Viestinnän Keskusliiton mielestä Yleisradion tehtävää, valvontaa ja rahoitusta koskevan ehdotuksen yhteydessä olisi pitänyt kuulla yksityistä mediaa. Nyt päätös tehtiin parlamentaarisin voimin.
– Yleisradiolle luodaan rahoitusautomaatti samaan aikaan kun yksityiset mediayhtiöt kamppailevat heikentyvän taloustilanteen, lehtien alv-korotuksen ja kohoavien kustannusten kurimuksessa. Toivoisin päättäjien kantavan huolta koko mediakentästä, ei vain Yleisradiosta, Viestinnän Keskusliiton toimitusjohtaja Valtteri Niiranen toteaa.
– Kansalaiset maksavat ja piikki näyttää olevan auki. Yleisradio saa käytännössä itse rajata julkisen palvelun ja laajentaa reviiriään esimerkiksi julkaisutoimintaan.
lehti 