Haitin tuhoisasta maanjäristyksestä tulee torstaina kuluneeksi tasan kaksi vuotta.
Olosuhteet ovat erityisen huonot väliaikaisissa suojissa ja slummeissa eläville ihmisille jälleenrakennuksen kestäessä vielä pitkään. YK:n humanitaarisen avun koordinointiyksikön (OCHA) julkaisemien tietojen mukaan 550 000 ihmistä asuu edelleen yli 800 leirillä, joissa hygieeniset olot huonontuvat koko ajan.
Kolera on edelleen vakava uhka. Myös väkivallan – etenkin naisia ja lapsia kohtaan – raportoidaan kasvaneen rajusti. Arviolta 4,6 miljoonan haitilaisen (45 prosenttia väestöstä) ruokaturva on OCHA:n mukaan huono. Vaikka tulevien satojen odotetaankin helpottavan tilannetta, ruoan hinta pysyy yhä korkeana.
Haiti edelleen lähempänä hätätilaa kuin vakautta.
Jälleenrakennustyö on sinänsä edennyt hyvin. Siitä huolimatta tilanne Haitissa on edelleen lähempänä hätätilaa kuin vakautta.
Hätäavusta pysyviin ohjelmiin
Vuodesta 1978 Haitissa toiminut SOS-lapsikyläjärjestö aloitti vaiheittaisen siirtymisen hätäapuohjelmasta pysyviin sosiaalisiin ohjelmiin vuonna 2010. Ensimmäisten 12 kuukauden aikana maanjäristyksen jälkeen lapsikyläjärjestö tarjosi kymmenille tuhansille lapsille päivittäisen ruuan ja lääketieteellistä apua sekä suojanpaikan niille lapsille, jotka jäivät vaille vanhempien turvaa.
Vuonna 2011 järjestö alkoi rakentaa uusia kouluja sekä laajensi pitkäaikaista apua perheille tarjoavia sosiaalisia ohjelmiaan. Jatkossa järjestö keskittyy edelleen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten naisten, lasten ja nuorten suojelemiseen. Lisäksi maassa täytyy rakentaa sosiaalista turvaverkostoa, lisätä kansalaisten osallistumista päätöksentekoon ja vahvistaa yhteisöllisiä voimavaroja.
Hylättyjen lasten määrä kasvussa
Tänä päivänä Haitissa toimii kaksi lapsikylää, kolmas on rakenteilla ja pääkaupunkiin Port-au-Princeen tarvitaan vielä yksi lapsikylä lisää.
Haitin SOS-lapsikyläjärjestö on varoittanut, että hylättyjen lasten määrä on tasaisessa kasvussa. Tämä on hälyttävä osoitus siitä, että köyhyyden ja vaikeiden elinolosuhteiden johdosta perheet eivät enää pysty huolehtimaan omista asioistaan.
SOS-lapsikylät saavat jatkuvasti pyyntöjä ottaa vastaan lisää lapsia, mutta kapasiteetti laadukkaan perheenomaisen hoidon tarjoamiseen lapsikyläperheissä on rajallinen.
Monet hylätyt lapset elävät Haitissa järkyttävissä oloissa. Olosuhteet suurimmassa osassa orpokoteja ovat katastrofaaliset eivätkä lapsen oikeudet toteudu.
Rahoituslupauksista lipsuttu
Kirkon Ulkomaanapu keskittyy Haitissa koulujen jälleenrakentamiseen. Pysyviä koulukeskuksia on nyt valmistunut kaksi ja vuonna 2012 on valmistumassa 11 lisää. Hauraalle valtiolle kansainvälisen rahoituksen ja tuen jatkuminen on nyt elintärkeää.
– Haitissa on edelleen kiinnitettävä huomiota paikalliseen omistajuuteen. Kansalaisilla tulee olla oikeus osallistua merkityksellisellä tavalla maansa ja yhteisönsä kehitykseen ja päätöksentekoon. Muuten riskinä ovat uudet kriisit, toteaa kansainvälisen työn johtaja Jouni Hemberg.
Jälleenrakennus on edennyt hitaammin, kuin mitä luvattu kansainvälinen taloudellinen ja poliittinen tuki antaisi odottaa. Osa rahoituslupauksista on jäänyt toteutumatta. Järjestöjen on myös ollut vaikea saada kansainvälistä rahoitusta, vaikka sitä periaatteessa on.
Vuoden 2011 aikana Ulkomaanapu torjui koleraa hankkeellaan.Viime syksystä alkaen Ulkomaanapu on toteuttanut kouluruokaohjelmaa 32 koulussa, joiden 7 000 oppilasta saavat lämpimän aterian koulupäivinä lukuvuoden ajan.
– Maanjäristys ja sen tuoma lisähuomio Port-au-Princen alueen hallitsemattoman kasvun ja rakentamisen aiheuttamiin ongelmiin lisäsi myös kestävien maaseutuhankkeiden saamaa huomiota ja arvostusta laajemmin. Nyt viimeistään Haitin maaseudun ja maaseutukaupunkien kehittäminen ja elinkelpoisena pitäminen on kaikkien yhteinen päämäärä, sanoo Hemberg.
uutiskirje 
