Väsymys iskee useimpiin työntekijöihin iltapäivällä, kertoo Työterveyslaitoksen unitutkija Mikael Sallinen. Sitä hoidetaan yleensä kahvilla ja tupakalla. Sallisen mielestä työntekijät voisivat ottaa päiväunet iltapäivisin.
Miksi päiväunet olisivat hyväksi, Mikael Sallinen?
– Sille on biologinen peruste. Meidän vireytemme vaihtelee 24 tunnin rytmissä. Sitä säätelee eräänlainen keskuskello. Sen lisäksi meillä on muitakin rytmejä.
– Vireyden vuorokausivaihtelussa on kaksi laskua. Toinen on aamuyöllä ja toinen tulee alkuiltapäivällä, ehkä kahden ja neljän välillä. Silloin on tilaus torkahtamiselle.
Pitäisikö työntekijöillä siis olla oikeus ottaa päivätorkut työpäivän aikana?
– Siitä olisi hyvä ainakin keskustella. Se voisi olla rentoutumistauko, jonka aikana saisi pikkuisen torkahtaa. Se olisi vaihtoehto kahvitauolle, kun unipaine hetkellisesti lisääntyy alkuiltapäivästä.
– Toinen, mihin päiväunilla voisi olla positiivista vaikutusta, on vireys, kun lähtee ajelemaan töistä kotiin. Liikenteessä on hankalinta aamuyön lisäksi alkuiltapäivästä.
Kuinka pitkät nokoset iltapäivällä pitäisi ottaa?
– Kyse olisi hyvin lyhyistä unista. Kymmenen minuuttia unta on minimiaika, joka virkistää. Rentoutumistauolla voisi torkkua ehkä varttitunnin.
– Ajatuksena on, että ei nukuta pitkään ja syvää unta, ettei se ala vaikuttaa haitallisesti yöuneen. Päiväunien sudenkuoppa on, että nukkuu liian pitkään. Silloin voi mennä yöuni pieleen. Päiväunesta ei pidä jäädä myöskään kovin pöpperöistä oloa, koska se voi vaikuttaa työkykyyn.
Työterveyslaitoksen johtaja Mikko Härmä esitti vuosi sitten, että työpaikalla pitäisi olla sänky nokkaunia varten. Mitä mieltä olet tästä?
– Ei se hullumpi ajatus ole.
Mitä luulet työnantajien sanovan, jos työntekijät vaativat lupaa päivätorkkuihin?
– Teollisuuden voimalla on Olkiluodossa yövuorossa tällainen valvomolepomahdollisuus, joka on vapaaehtoinen ja kontrolloitu.
Riippuu paljon työstäkin, onko mahdollista järjestää tällainen hetki ja paikka päiväunille. Tärkeintä on, että siitä on reilut pelisäännöt.