Raili Mikkanen on ehtinyt kirjoittaa urallaan varsin laaja-alaisesti, mutta viime vuosina hän on keskittynyt historiallisiin romaaneihin ja tähän sarjaan lukeutuu myös Laulu punaisesta huoneesta.
Suomessa oli vuosina 1916–1917 kiinalaisia siirtotyöläisiä rakentamassa Pietarin turvaksi linnoituksia. Tähän lähtökohtaan pohjaa Laulu punaisesta huoneesta. Teos kertoo tarinan suomalaisesta Annikasta ja kiinalaisesta Yaosta, jotka ystävystyvät ja rakastuvat salaa muilta.
Kiinalaisista ei erityisemmin pidetä. Osittain tämä johtuu rikoksista, joita osa siirtotyöläisistä tekee. Kantaväestöstä kaikki kiinalaiset näyttävät samalta, toimivat omituisesti ja ovat vähintäänkin epäilyttäviä.
Yao toimii tulkkina venäläisten ja kiinalaisten välillä ja Annikakin osaa kieltä. Nuoret päättävät tutustuttaa toisensa maidensa kulttuureihin kirjojen avulla. Annika alkaa kertoa Yaolle kirjasta Laulu tulipunaisesta kukasta ja Yao puolestaan kertoo tarinaa nimeltään Punaisen huoneen uni.
Annikan ja Yaon tutustuessa maailma ympärillä kuohuu ja muuttuu. Lopulta kiinalaisetkin päätetään lähettää maasta pois ja nuorten on päätettävä mahdollisesta tulevaisuudesta.
Vaikka ensimmäisten sivujen hieman tönkkö kerronta häiritseekin, on Mikkasen teksti pääosin jouhevaa ja tarina mukaansa tempaava.
Rakkaustarinana Laulu punaisesta huoneesta ei ole ihmeellinen. Kielletty rakkaus on jo teemana niin vanha, mutta kertomuksen törmäävät ja yhteen limittyvät kulttuurit tarjoavat kuitenkin raikkaitakin näkökohtia.
Historiallisena romaanina Laulu punaisesta huoneesta on oivallinen pöyhiessään esiin todellisuutta, joka on jo jäänyt aktiivisesta muistista historiaan.
Raili Mikkanen: Laulu punaisesta huoneesta. Minerva 2012, 272 sivua.
uutiskirje 