KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Suomalaisten kolonialismi saamelaisia kohtaan liioittelua

Semenoffien perheet lähdössä talvikylästä kesäpaikoilleen vuonna 1934. Kuva kirjasta Saamelaiset suomalaiset.

Semenoffien perheet lähdössä talvikylästä kesäpaikoilleen vuonna 1934. Kuva kirjasta Saamelaiset suomalaiset.

Suomalaisten ja saamelaisten suhde ei ole ollut pelkkää riistoa, saamelainen professori Veli-Pekka Lehtola arvioi.

Jouko Huru
31.3.2012 15.31

Saamelaisten ja suomalaisten suhteet eivät ole yksioikoisen mustavalkoista riistokolonialismia, Oulun yliopiston saamelaiskulttuuria tutkivan Giellas-instituutin johtaja professori Veli-Pekka Lehtola sanoo.

Keskustelemme saamelaisten ja suomalaisten kohtaamisista Lehtolan kotikylässä, saamelaiskulttuurin voimakasta nousua elävässä Inarissa. Lehtolan Oulun-vuosina Inariin on rakennettu saamelaisuutta arvostavat Saamelaisalueen koulutuskeskus SAAK ja saamelaismuseo Siida sekä juuri käyttöön otettu Sajos, saamelaisten kulttuurikeskus ja parlamenttitalo.

Hymy karehtii Lehtolan suupielissä, kun hän toteaa, että kovasti on menty eteenpäin hänen saamelaisia suomalaisuuteen kasvattavista kouluvuosistaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Osaksi omista sukujuuristaan johtuen saamelaisen kulttuurin tutkimuksesta on tullut Lehtolan elämäntyö. Hänen rauhallinen tuumaileva olemuksensa viestii tutkimuskohteen syvää ymmärrystä.

Samaa pohtivaa tasapainoisuutta henkii Lehtolan tuore teos Saamelaiset suomalaiset – kohtaamisia 1896–1953 (SKS 2012). Se on tuotosta Lehtolan johtamassa Suomen Akatemian rahoittamassa lappologista tutkimusta ja julkista saamelaiskuvaa viime vuosisadan vaihteesta 1950-luvulle tutkivassa projektissa.

Kirjan nimi on monimerkityksellinen. Toisaalta se viittaa suomalaisiin saamelaisiin – ja toisin päin. Toisaalta se tarkoittaa Suomen kansalaisia, jotka ovat saamelaisia.

Kiista saamelaisuudesta

Tutkimuksellaan Lehtola sohaisee tulehtunutta lappalais–saamelais-kiistaa, jossa on jyrkin sanakääntein lytätty vastustajia. Kiistassa ilman saamelaisoikeuksia olevat suomalaistuneet lappalaiset, saamelaisiin verenperinnön kautta kuuluvat ihmiset, ovat vaatineet itselleen saamelaisten oikeuksia jo toistakymmentä vuotta. Käytännössä suomalaistuneet inarinsaamelaiset kokevat tunturisaamelaisten syrjivän heitä.

Riidanaiheena on myös se, ketkä ovat kaikista alkuperäisimpiä saamelaisia – tai lappalaisia. Inarin-perän lähes kokonaan suomalaistuneet saamelaiset, jotka kutsuvat itseään lappalaisiksi, ovat asuttaneet kotiseutuaan pisimpään. Suuri osa tunturisaamelaisista, joilla saamenkulttuuri on säilynyt paremmin, on taas tullut Suomeen Norjasta myöhemmin.

Paikallisen alkuperäiskansakiistelyn yli on kuitenkin kiistatta nähtävissä, että molemmat ryhmittymät ovat laajemmassa katsannossa perimältään samaa neljän valtion alueella levittäytyvän saamelaisalueen väestöä.

Tasa-arvossa oma sokea pisteensä

Lehtola kieltää yksioikoisen tulkinnan saamelaisista valtaväestön kolonisaation uhreina.

– Saamelaiset eivät ole aikuisia lapsia, jotka eivät osaa itse suunnitella tai päättää asioistaan.

Lehtola kirjoittaa, että aiemmassa lappologisessa tutkimuksessa lappalaisten menneisyyttä tulkittiin myötätuntoisesti heikomman kansan väistymisenä kulttuurisesti voimakkaampien kansojen tieltä. Hänen mukaansa 1970-luvulla sekä suomalaiset että saamelaiset tutkijat alkoivat käyttää kolonialismin ja jopa imperialismin käsitteitä.

Lehtola myöntää, että Norjan valtion ja valtiokirkon saamelaispolitiikassa oli kolonialistisia sortoelementtejä. Hän kuitenkin kieltää kolonialismin olleen pääsääntöistä suomalaisten suhtautumisessa saamelaisiin. Hän vertaa kansojen suhdetta Suomessa periaatteessa tasa-arvoiseksi kahden itsenäisen kulttuurin kohtaamiseksi.

– Niin valtaväestön edustajat kuin lappalaisetkin ovat osoittautuneet joukoksi hyvin erilaisia ihmisiä, joihin yleistävät määritelmät hyvistä ja pahoista, alistajista ja alistetuista eivät välttämättä sovi.

Lehtola haluaa tarkentaa, ettei yksioikoisen kolonialismitulkinnan karttaminen tarkoita sitä, etteikö suomalaisten ja saamelaisten suhteissa olisi ollut myös kolonialistisia piirteitä. Yksinkertainen joko–tai-ajattelu kuitenkin hylkää hänen mielestään heterogeenisten kulttuurisuhteiden todellisuuden ja niiden monipuolisen tulkinnan.

Vaikka saamelaisten ja suomalaisten kohtaamisessa on ollut periaatteellista tasa-arvoisuutta, se ei ole tarkoittanut tasavertaisia mahdollisuuksia saamelaisille.

– Siinä on ollut sellaista nurinkurisen tasavertaisuuden ajattelua, että kun kaikilla on samat oikeudet, niin silloin on kaikki hyvin. Siinä on se sokea piste, että on kyse suomalaisen yhteiskunnan suomalaisten arvojen mukaisista suomen kielellä toteutuvista oikeuksista.

Veli-Pekka Lehtolan ajatuksia laajemmin perjantaina 30.3. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään