– Siksi tämä kannattaisi nyt miettiä uudestaan, Tampereella torstaina vieraillut Rinne sanoi.
Hän toivoo, että valtioneuvosto ja valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala miettivät uudestaan Finnairin tilanteen omistajan näkökulmasta.
Rinteen mukaan Finnairin moottorikorjaamo voisi pärjätä itsenäisenä.
– Se on jo saanut asiakkaita Venäjältä, josta kaikki suurimmat lentoyhtiöt ovat sen asiakkaita.
Finnairin moottorikorjaamon hinnat ovat Rinteen mukaan kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla.
Rinne uskoo, että jos Finnair itse käyttäisi tästä kolme vuotta eteenpäin itsenäisen moottorikorjaamoyhtiön palveluksia, yhtiö pärjäisi omillaan.
– Näin pystyttäisiin säästämään 150 - 160 työpaikkaa, hän arvioi.
Rinne kertoo, että yt-esityksen mukaan korjaamossa pitäisi tehdä viiden miljoonan euron investoinnit seuraavien viiden vuoden aikana.
– Finnair ilmoittaa, ettei se pysty hoitamaan tällaista investointitarvetta.
Rinteen mielestä lukujen kanssa spekulointi on hankalaa jo siksi, että ammattiliitto Pron mielestä Finnairin koko toiminta on kannattavaa.
Korjaamon osalta kyse on Rinteen mukaan kuitenkin siitä, että Finnair on itse päättänyt lentotuntien perusteella, paljonko korjaamolle maksetaan. Tämä hinta on Rinteen mukaan alle maailmanmarkkinahintojen.
Viimeinen niitti
Prohon kuuluvien Finnairin tekniikan toimihenkilöiden kaksipäiväinen lakko kestää perjantaiaamuun asti.
Finnairin keskiviikkoinen ilmoitus aikeista vähentää 280 työpaikkaa oli Pron väelle viimeinen, mielenilmaisuun johtanut niitti. Rinteen mielestä Finnairin viimeinen käänne on hoidettu älyttömällä tavalla.
Kun vuoden 2011 elokuussa käynnistettiin Finnairin tekniikan kilpailuttamista koskeva selvitystyö, henkilöstön kanssa ei Rinteen mukaan käyty läpi edes selvityksen lähtökohtia. Hän tarkoittaa tietoja siitä, mitkä asiat Finnairin omassa ja mitkä muiden kustannusrakenteessa otettaisiin huomioon, kun vertailuja lähdetään tekemään.
– Tätä on nyt tehty seitsemän kuukautta salassa. Henkilöstön edustajat eivät ole päässeet mukaan.
Pron väki arveli Rinteen mukaan, että henkilöstöä kuultaisiin ainakin ennen, kuin selvityksen pohjalta tehdään johtopäätöksi. Toisin kävi.
Sitten vain viikon istunut yhtiön uusi hallitus siunasi selvityksen ja näytti vihreää valoa moottori- ja laitoshuollon lopettamiselle. Rinteen mielestä tämän taustalle ei voi olla muuta kuin se, että Finnair tarvitsee pääomitusta, jota se ei pysty hankkimaan ulkopuolelta.
Turbulenssia
– Finnairissa on koko 2000-luvun ajan ollut turbulenssia, Rinne sanoo ja kertoo, että vuodesta 2005 lähtien väkeä on vähennetty. Pron toimialalla tekniikassa väki on vähennyt 2 300:sta 1 100:aan.
Rinne muistuttaa vuonna 2009 neuvotellusta laajamittaisesta vakautussopimuksesta, jossa henkilökunta lahjoitti 2010 aikana työpanostaan 14 miljoonan euron edestä.
– Nyt on sitten selvinnyt, että samaan aikaan, kun vakautussopimusta neuvoteltiin, otettiin käyttöön bonukset, toimitusjohtaja Mika Vehviläiselle maksettiin sisäänheittorahat ja tehtiin asuntokaupat.
Tämän kaiken vuoksi työntekijät ovat Rinteen mukaan hyvin hämmentyneitä. Hän sanoo, että väki ihmettelee tapahtunutta ja myös sitä, arvostaako yhtiö henkilöstöään.
lehti 