Iivana Julma (1945) on aloitusfilmi kokonaisuudessa, jonka kirjoittaja-ohjaaja Sergei Eisenstein oli suunnitellut kolmiosaiseksi. Suunnitelma raukesi Eisensteinin menehdyttyä sydänkohtaukseen.
1500-luvulle sijoittuvan elokuvan päähenkilö (Nikolai Tšerkasov) on Venäjän ensimmäinen tsaari.
Elokuva alkaa Iivanan kruunajaisista. Jo niissä saadaan vahvaa esimakua Eisensteinin voimakkaan tyylitellystä kerronnasta.
Lähikuvissa on huikeaa paatosta, mitä vielä lujittaa mustavalkokuvaus. Tässä mielessä Iivana Julma pääsee hyvin oikeuksiinsa myös perinteisessä tv-ruudussa.
Iivana lupaa yhdistää eripuraisen Venäjän. Helpommin sanottu kuin tehty: monien kruunajaisiin osallistuvien ”kiemurtelevat” katseet vihjaavat, että uudella hallitsijalla on edessään vaikea taival. Elokuvan maailmaan muotoutuu juonittelujen, petosten ja väkivallan ilmapiiri.
Neuvostoklassikossa on visuaalista loistokkuutta, joka tekee siitä varsin ainutlaatuisen elokuvan ja historiallisen eepoksen. Oopperamainen tyylittely, antiikin tragedioiden ja Shakespearen kuningasdraamojen maailma kohtaavat Eisensteinin visioinneissa moninaisille tulkinnoille tilaa antavien tähtien alla.
Iivana Julma tarjoaa vaikuttavan katsomiskokemuksen, mutta myös soraääniä on esitetty. Joidenkin on ollut vaikea sulattaa elokuvan melodramaattisuutta ja teatraalisuutta. ”Isä aurinkoinen” ilmeisesti tykkäsi, sillä elokuva sai Stalinin palkinnon. Toinen osa esitetään su 13.5.
Iivana Julma, osa 1. Yle Teema sunnuntaina kello 18.00.
uutiskirje 
