EU-johtajien koko yön kestänyt kokous päättyi 120 miljardin euron kasvupaketin hyväksymiseen vasta Italian ja Espanjan kiristettyä tukea pankeilleen.
Euroopan kriisirahastoja käytetään jatkossa entistä enemmän korkeista koroista kärsivien valtioiden tukemiseen. Pankkeja ryhdytään rahoittamaan suoraan Euroopan pysyvästä vakausmekanismista. Lisäksi EU:n budjettikuria noudattaville maille on luvassa eurooppalaista apua ilman samanlaisia tiukkoja ehtoja kuin esimerkiksi Kreikalle ja Irlannille on määrätty.
Kaikki tämä on vastoin tiukkaa kuria painottaneiden maiden, kuten Saksan ja Suomen kantaa. Ne joutuivat kuitenkin taipumaan, koska tämä oli Italian ja Espanjan ehto 120 miljardin euron kasvupaketille, jonka hyväksymisen piti olla läpihuutojuttu.
Pankit yhteiseen valvontaan
Pankkien suora rahoittaminen alkaa kuitenkin vasta sitten, kun euromaiden yhteinen pankkeja valvova virasto on saatu perustetuksi ilmeisesti tämän vuoden loppuun mennessä.
Eurojohtajat linjasivat yöllä myös, että unionia on kehitettävä tiiviimpään suuntaan.
Kohti liittovaltiota
Vasemmistoliiton entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen arvioi tuoreeltaan, että 120 miljardin euron kasvupaketti on merkityksetön. Huippukokouksen muut päätökset puolestaan olivat harppaus kohti liittovaltiota.
Myös Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Hanna Ojasen mukaan EU:n päätökset saattavat johtaa yhä vahvempaan liittovaltiokehitykseen EU:ssa.
– Meillähän on tähän mennessä ollut vähän puolivillainen unioni, jossa on yhteinen valuutta, mutta ei yhteistä talouspolitiikkaa, hän totesi Ylen aamu-tv:ssä.
”Autettavien määrä vain kasvaa”
Kovimmin tehtyjä ratkaisuja arvosteli valtiosihteeri Raimo Sailas Ylen Ykkösaamun haastattelussa.
– Asiansa huonosti hoitaneet maat haluavat nyt työntää laskunsa taloutensa hyvin hoitaneiden maiden, kuten Suomen ja Saksan veronmaksajien maksettavaksi.
– Nyt on kestämätöntä, että autettavien maiden määrä vain kasvaa ja samalla auttavien maiden määrä vähenee, hän sanoi.
Sailaksen mukaan yhteisvastuiden kasvattaminen merkitsee Suomen määräysvallan kaventamista. Tällaisia ratkaisuja ei pitäisi tehdä kriisin aikana.
– Mielestäni Suomen ei pitäisi mennä mukaan tähän, Sailas totesi.
– Nyt voi sanoa jo ääneen, että euroa perustettaessa mukaan otettiin raskaasti korruptoituneita maita, hän myönsi.