– Kun Jurmon ja Utön alueilla oli kymmenen vuotta sitten 3 500 haahkanaarasta, nyt siellä on pari sataa pesivää naarasta, tutkija vertaa.
Haahkakantojen romahdus koskee ainakin Saaristomeren aluetta, mutta myös muitakin rannikkovesiämme Ahvenanmaa mukaan lukien. Kantojen vähentyminen näkyy tutkijan mukaan etenkin ulkosaaristossa. Siellä haahkanaaraista vain alle 70 prosenttia selviytyy elävänä seuraavalle vuodelle, kun suojaisimmissa sisä- ja välisaaristossa selviytymistodennäköisyys on tilastollisesti merkittävästi suurempi.
Merikotka vähentää selvitysten mukaan vuosittain viidestä seitsemään prosenttia naaraista. Kilpi pitää paljon parjatun supikoiran uhkaa haahkalle huomattavasti pienempänä, koska supi on edelleen harvinainen saaristossa.
Kannan verotus kohdistuu etenkin hautoviin naaraisiin. Sukupuolijakautuma on tutkijan mukaan vääristynyt, kun kahta urosta kohden on yksi naaras.
Tutkija on tehnyt havaintojaan Hankoniemen Tvärminnen biologiselta asemalta käsin. – Kantojen väheneminen alkoi 1990-luvun loppupuolella. 2000-luvulla haahkojen määrä on puolittunut.
Kilven mukaan samanlainen kehitys on havaittu myös Ruotsin puolella Tukholman saaristossa.
Merikotkien pesintä on puolestaan onnistunut hyvin. Maailman luonnonsäätiön (WWF) merikotkatyöryhmä on laskenut vähintään 341 poikasen varttuneen tänä vuonna. Määrä on kahdeksan yksilöä vähemmän kuin ennätyskesänä 2009.
Joukkosaalistus uusi ilmiö
Uutena ilmiönä on havaittu, että nuoret merikotkat saalistavat joukolla haahkoja ulkosaaristossa. Kerrotaan havainnoidun 5–10 yksilön saalistajajoukoista kesän korvalla. Nuoret ikäluokat voivat liikkua täysin vapaasti ennen asettumistaan pesimäreviireilleen 5–7-vuotiaina.
Merikotkan on helpompi saalistaa avoimilla saarilla ja luodoilla kuin puiden suojaamassa saaristossa. Kilpi kuvaakin ulkosaaristoa ”aavikoksi” haahkojen suhteen.
Kotkat rikkovat haahkojen poikaslautat. Tämän jälkeen lokit voivat tulla apajille täydentämään työtä, Kilpi kertoo.
Tutkija harmittelee, että merikotkien talviruokintaa ei ymmärretty lopettaa aikaisemmin. Nuoret ikäpolvet ovat säilyneet elinvoimaisina, haahkojen vahingoksi.
Ei keskustelua haahkan kohtalosta
Suomessa hätähuuto haahkan puolesta on jäänyt vaisuksi, vaikka lintujen määrä on pudonnut romahdusmaisesti. Ruotsissa asiaan on Kilven mukaan herätty ympäristöministeriötasoa myöten.
Tutkijan mielestä keino haahkakantojen pelastamiseksi voisi olla antaa luonnon hoitaa merikotkakanta tasapainoon. WWF on jo lopettanut kotkien talviruokinnan muutamaa lintututkimukseen käytettävää haaskaa lukuun ottamatta. Toisaalta kotkat yhdessä muiden petojen kanssa ovat saattaneet ajaa haahkojen määrän niin alhaiseksi, että kannat eivät koskaan palaa ennalleen.
Merikotkamäärän alentaminen ihmistoimin tulee tuskin kyseeseen. Saivathan luontoaktivistit pelastettua lajin kuolemasta sukupuuttoon ruokkimalla lintuja myrkyttömällä ravinnolla 1970-luvulta lähtien. Vuonna 1973 kuoriutui maassa vain viisi kotkan munaa. Kotkakannan elpymistä pidetään suurena luonnonsuojelun voittona.
Merikotkan vähentäminen on sikälikin arveluttavaa, että se kuuluu Suomen alkuperäislajistoon. Supikoira ja minkki ovat tulokaslajeja.
uutiskirje 
