KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Aurinkoenergia loppuu nykyvauhdilla vuonna 2450”

Pitkällä aikavälillä edes aurinkoenergia ei ole rajatonta.

Pitkällä aikavälillä edes aurinkoenergia ei ole rajatonta. Kuva: Lehtikuva/AFP PHOTO/NASA/SOHO

Energiankulutuksen rajaton kasvu on mahdotonta, sanoo tutkija Timo Järvensivu.

Pontus Purokuru
20.7.2012 8.49

Kauppatieteiden tohtori Timo Järvensivu on yhdessä Paavo Järvensivun kanssa esitellyt Suomessa talouskasvun kyseenalaistavaa degrowth-talousajattelua. Aalto-yliopistossa toimivat tutkijat ylläpitävät degrowth.fi-sivustoa ja toimivat Suomen degrowth-verkostossa.

Mistä näkökulmasta degrowth-ajattelijat lähestyvät energiataloutta?

– Tein huvikseni laskelman, että jos energiankulutus kasvaa samalla mitalla kuin se on kasvanut viimeiset sata vuotta, niin aurinkoenergia loppuu noin vuonna 2450, Timo Järvensivu sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS
Nyt puhutaan muutoksesta, jollaista ihmiskunta ei ole kokenut olemassaolonsa aikana.

– Silloin ihmiskunta käyttää kaiken auringosta maan päälle tulevan energian.

Nykyisin auringosta maapallolle yhden tunnin aikana tuleva energia vastaa ihmiskunnan vuodessa käyttämää energiamäärää. Vuodessa on 8 760 tuntia. Koska energiankulutus tuplaantuu Järvensivun mukaan noin 30 vuoden välein, koko vuoden aurinkoenergia on käytössä noin neljän ja puolen sadan vuoden kuluttua.

– Energiankulutuksen rajaton kasvu on yksinkertaisesti mahdotonta. Mikään energiamuoto ei ole rajaton pitkällä aikavälillä, Järvensivu lataa.

Nature: Kriittiset rajat lähellä

Fuusiovoima voisi olla lähes rajaton energiantuotantotapa, mutta Järvensivun mukaan meillä ei ole aikaa odottaa sitä.

Järvensivu viittaa Nature-lehdessä kesäkuussa julkaistuun artikkeliin, jonka mukaan esimerkiksi maankäytössä kriittinen raja ylitetään vuonna 2025. Silloin yli puolet kaikesta maasta on pois luonnollisesta käytöstä.

Ympäristötuhon seurauksena voi olla globaali ekosysteemin romahdus, jossa luonto hakeutuu täysin toisenlaiseen tasapainotilaan. Se ei välttämättä ole edullinen ihmislajille.

Kaoottista tapahtumasarjaa on vaikea ennustaa, mutta nyt puhutaan sellaisesta lajien monimuotoisuuden vähenemisestä, jollaista ihmiskunta ei ole kokenut olemassaolonsa aikana.

”Teknologia on loputon suo”

Entäpä jos ihmiskunta todella kykenisi tuottamaan rajattomasti energiaa? Energia ei koskaan häviä vaikka muuttaakin olomuotoaan, joten tuotettu energia myös päätyisi jonnekin. Pitäisi varmistaa, että rajatonta energiaa käytettäisiin hyvin.

Mikä estää meitä jatkamasta ympäristön tuhoamista rajattomalla energialla, Järvensivu kysyy.

– Teknologiaoptimistit viittaavat aina esimerkiksi siihen, että onhan me jo Suomen joet putsattu. Mutta sitten kun katsoo globaaleja rajoja, niin ei me suomalaiset olla mitenkään putsattu ympäristöä, paitsi maton alle.

Teknologia on loputon suo, Järvensivu sanoo, koska teknologiassa luotetaan aina siihen, että tulevaisuudessa keksitään keinot korjata nykyiset virheet. Tekniikan kehittyessä syntyy kuitenkin jatkuvasti uusia ongelmia ja ihmiset tekevät ennustamattomia virheitä.

Sääntelyn ja voitonteon kilpajuoksu

Markkinat etsiytyvät aina porsaanrei’istä uusille alueille. Sääntelyn ja voitonteon kilpajuoksu on loputon.

– Markkinatalous etsii voittoja sieltä, missä niitä on saatavilla. Niitä on aina parhaiten saatavilla alueilta, joita ei ole vielä säännelty, ja alueilta, joilta löytyy riskejä, joiden kustannukset voidaan ulkoistaa, Järvensivu sanoo.

– On aivan sama, eletäänkö kapitalismissa vai kommunismissa vai missä, jos meidän arvovalinnat ei perustu turvallisuuteen, jos me ei varmisteta, että me ei mokata tulevaisuutta.

Teknoutopismin ja markkinatalouden tilalle Järvensivu kaipaa arvomaailman muutosta.

– Pitäisi löytää tapoja kasvattaa ihmisistä vapaita ja kyseenalaistavia. Ei niin, että uskotaan sokeasti ja jatketaan nykyisillä toimintatavoilla.

Järvensivu uskoo, että ilman tällaista muutosta haitallista energiankulutusta tullaan rajoittamaan vain katastrofin sattuessa, kuten Japanissa Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Li Andersson.

Keski-Euroopan raskas teollisuus vaatii helpotusta saastuttamiseen – Päästökauppa vaarassa

Yksityisen sosiaalipalvelualan työriitaan on saatu neuvottelutulos.

Sopimus saatiin aikaan – Yksityisen sosiaalipalvelualan lakot peruuntuvat

Suomalainen neuvolajärjestelmä keskittyy vauvan hoitamiseen. Myös äiti tarvitsisi enemmän huomiota.

Neuvolaa on aika kehittää: Maksutonta fysioterapiaa synnyttäneille?

Veronika Honkasalo.

Honkasalo irvii kansanedustajien intoa lihatuotantoon: ”Niin jälkijättöistä että hävettää”

Uusimmat

Suomen Olivier Nkamhoua oli vireessä myös sunnuntai-illan pelissä.

Sudet puristi pakkovoiton

Kovasten toisessa jutussa Matti Laine pistää vielä kovemmaksi

Srinagarin asukkaat pinoavat hiekkasäkkejä suojellakseen kotejaan tulvilta Kashmirin pääkaupungissa vuonna 2025

Toistuvat sääkatastrofit murentavat Aasian arkea ja taloutta

Lyhyet tuomiot voivat estää seksuaalisen väkivallan uhreja ilmoittamasta tapauksista viranomaisille. Edistystäkin tapahtuu: vuoden 2021 raiskauksen vastaisen lain nojalla perustettiin 174 erityistuomioistuinta sukupuoleen perustuvien väkivaltatapauksien käsittelyyn. Sindhissä viisi prosenttia raiskaustapauksista päätyi tuomioon, ja vuonna 2025 luku oli jo 17 prosenttia.

Harva raiskaaja päätyy tuomiolle Pakistanissa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus teki taas ennätyksen: Pitkäaikaistyöttömyys 2000-luvun huippulukemaan

 
02

Honkasalo irvii kansanedustajien intoa lihatuotantoon: ”Niin jälkijättöistä että hävettää”

 
03

Kysely paljastaa: 71 prosenttia näkee kokoomuksen ja perussuomalaisten bluffin

 
04

Miljardien veroale ei tuo työtä: ”Luvut ovat rumat”

 
05

Miks’ kaikki kaunis on niin naiivia?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sulavat jäätiköt horjuttavat Mongolian energia- ja ruokaturvaa

28.02.2026

Keski-Euroopan raskas teollisuus vaatii helpotusta saastuttamiseen – Päästökauppa vaarassa

27.02.2026

Sopimus saatiin aikaan – Yksityisen sosiaalipalvelualan lakot peruuntuvat

27.02.2026

EU:n metsäkatoa koskeva laki on Kenian kahvinviljelijöille vaikea toteuttaa

27.02.2026

Neuvolaa on aika kehittää: Maksutonta fysioterapiaa synnyttäneille?

27.02.2026

Honkasalo irvii kansanedustajien intoa lihatuotantoon: ”Niin jälkijättöistä että hävettää”

27.02.2026

Vasemmistoliiton Koskela ennustaa määräaikaisuuksien helpottamisen seurauksia: ”Vakituisten työsuhteiden määrä vähenee”

27.02.2026

Yhä paikkaillaan: ”Bernerin taksiuudistus oli niin huono”

27.02.2026

Vasemmistoliiton motiiveista on spekuloitu: ”Olemme saaneet perustella”

27.02.2026

Helsinki puolittaa liha- ja maitotuotteiden hankinnat

26.02.2026

Vasemmistoliitto vaatii helpompaa asiakasmaksuista vapauttamista – Ulosotot ovat lisääntyneet

26.02.2026

Pienin mahdollinen sopeutuskin on valtava – Työmarkkinajärjestöt varoittavat velkajarrusta

26.02.2026

Pekonen haluaa ehdolle eduskuntavaaleihin – Korjattavaa jää paljon oikeistohallituksen jäljiltä

26.02.2026

Poliittiset äkkikäännökset ja rahoitusleikkaukset ovat jättämässä pakolaiset lisääntyvässä määrin oman apunsa varaan

26.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset