KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Aurinkoenergia loppuu nykyvauhdilla vuonna 2450”

Pitkällä aikavälillä edes aurinkoenergia ei ole rajatonta.

Pitkällä aikavälillä edes aurinkoenergia ei ole rajatonta. Kuva: Lehtikuva/AFP PHOTO/NASA/SOHO

Energiankulutuksen rajaton kasvu on mahdotonta, sanoo tutkija Timo Järvensivu.

Pontus Purokuru
20.7.2012 8.49

Kauppatieteiden tohtori Timo Järvensivu on yhdessä Paavo Järvensivun kanssa esitellyt Suomessa talouskasvun kyseenalaistavaa degrowth-talousajattelua. Aalto-yliopistossa toimivat tutkijat ylläpitävät degrowth.fi-sivustoa ja toimivat Suomen degrowth-verkostossa.

Mistä näkökulmasta degrowth-ajattelijat lähestyvät energiataloutta?

– Tein huvikseni laskelman, että jos energiankulutus kasvaa samalla mitalla kuin se on kasvanut viimeiset sata vuotta, niin aurinkoenergia loppuu noin vuonna 2450, Timo Järvensivu sanoo.

ILMOITUS
ILMOITUS
Nyt puhutaan muutoksesta, jollaista ihmiskunta ei ole kokenut olemassaolonsa aikana.

– Silloin ihmiskunta käyttää kaiken auringosta maan päälle tulevan energian.

Nykyisin auringosta maapallolle yhden tunnin aikana tuleva energia vastaa ihmiskunnan vuodessa käyttämää energiamäärää. Vuodessa on 8 760 tuntia. Koska energiankulutus tuplaantuu Järvensivun mukaan noin 30 vuoden välein, koko vuoden aurinkoenergia on käytössä noin neljän ja puolen sadan vuoden kuluttua.

– Energiankulutuksen rajaton kasvu on yksinkertaisesti mahdotonta. Mikään energiamuoto ei ole rajaton pitkällä aikavälillä, Järvensivu lataa.

Nature: Kriittiset rajat lähellä

Fuusiovoima voisi olla lähes rajaton energiantuotantotapa, mutta Järvensivun mukaan meillä ei ole aikaa odottaa sitä.

Järvensivu viittaa Nature-lehdessä kesäkuussa julkaistuun artikkeliin, jonka mukaan esimerkiksi maankäytössä kriittinen raja ylitetään vuonna 2025. Silloin yli puolet kaikesta maasta on pois luonnollisesta käytöstä.

Ympäristötuhon seurauksena voi olla globaali ekosysteemin romahdus, jossa luonto hakeutuu täysin toisenlaiseen tasapainotilaan. Se ei välttämättä ole edullinen ihmislajille.

Kaoottista tapahtumasarjaa on vaikea ennustaa, mutta nyt puhutaan sellaisesta lajien monimuotoisuuden vähenemisestä, jollaista ihmiskunta ei ole kokenut olemassaolonsa aikana.

”Teknologia on loputon suo”

Entäpä jos ihmiskunta todella kykenisi tuottamaan rajattomasti energiaa? Energia ei koskaan häviä vaikka muuttaakin olomuotoaan, joten tuotettu energia myös päätyisi jonnekin. Pitäisi varmistaa, että rajatonta energiaa käytettäisiin hyvin.

Mikä estää meitä jatkamasta ympäristön tuhoamista rajattomalla energialla, Järvensivu kysyy.

– Teknologiaoptimistit viittaavat aina esimerkiksi siihen, että onhan me jo Suomen joet putsattu. Mutta sitten kun katsoo globaaleja rajoja, niin ei me suomalaiset olla mitenkään putsattu ympäristöä, paitsi maton alle.

Teknologia on loputon suo, Järvensivu sanoo, koska teknologiassa luotetaan aina siihen, että tulevaisuudessa keksitään keinot korjata nykyiset virheet. Tekniikan kehittyessä syntyy kuitenkin jatkuvasti uusia ongelmia ja ihmiset tekevät ennustamattomia virheitä.

Sääntelyn ja voitonteon kilpajuoksu

Markkinat etsiytyvät aina porsaanrei’istä uusille alueille. Sääntelyn ja voitonteon kilpajuoksu on loputon.

– Markkinatalous etsii voittoja sieltä, missä niitä on saatavilla. Niitä on aina parhaiten saatavilla alueilta, joita ei ole vielä säännelty, ja alueilta, joilta löytyy riskejä, joiden kustannukset voidaan ulkoistaa, Järvensivu sanoo.

– On aivan sama, eletäänkö kapitalismissa vai kommunismissa vai missä, jos meidän arvovalinnat ei perustu turvallisuuteen, jos me ei varmisteta, että me ei mokata tulevaisuutta.

Teknoutopismin ja markkinatalouden tilalle Järvensivu kaipaa arvomaailman muutosta.

– Pitäisi löytää tapoja kasvattaa ihmisistä vapaita ja kyseenalaistavia. Ei niin, että uskotaan sokeasti ja jatketaan nykyisillä toimintatavoilla.

Järvensivu uskoo, että ilman tällaista muutosta haitallista energiankulutusta tullaan rajoittamaan vain katastrofin sattuessa, kuten Japanissa Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeen.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Muuttuneet äänenpainot heijastavat ymmärrystä siitä, että Naton tulevaisuus, EU:n strateginen autonomia ja Ukrainan rauhanprosessi eivät kestä arvaamattomuutta Washingtonissa, tuumii Merja Kyllönen.

”Äänenpainot koventuivat läpi ryhmien” – Merja Kyllönen kommentoi täysistuntoviikkoa, Mercosur-kiistaa ja Trumpin Davos-puheita

Lähihoitajan valtuuksia rajattiin viime hallituksen toimesta.

Onko tekoäly luotettavampi kuin lähihoitaja hoidon tarpeen arvioinnissa? ”Tekoäly ei näe potilaan ilmeitä”

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Kuvassa tulvatuhoja Intiassa. Kuva: Lehtikuva/Mir Imran.

Mitä jäi käteen Belémistä – asiantuntijat vastaavat

Li Andersson huomauttaa, että ympäristön ja ihmisoikeuksien näkökulmasta Mercosurissa on monia ongelmia.

Li Andersson oikoo kokoomuksen väitteitä: ”Tämän spinnauksen ongelma on, ettei se ole totta”

Uusimmat

Muuttuneet äänenpainot heijastavat ymmärrystä siitä, että Naton tulevaisuus, EU:n strateginen autonomia ja Ukrainan rauhanprosessi eivät kestä arvaamattomuutta Washingtonissa, tuumii Merja Kyllönen.

”Äänenpainot koventuivat läpi ryhmien” – Merja Kyllönen kommentoi täysistuntoviikkoa, Mercosur-kiistaa ja Trumpin Davos-puheita

Lähihoitajan valtuuksia rajattiin viime hallituksen toimesta.

Onko tekoäly luotettavampi kuin lähihoitaja hoidon tarpeen arvioinnissa? ”Tekoäly ei näe potilaan ilmeitä”

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Kuvassa tulvatuhoja Intiassa. Kuva: Lehtikuva/Mir Imran.

Mitä jäi käteen Belémistä – asiantuntijat vastaavat

Agnes Moyo on zimbabwelainen pienviljelijä, joka harjoittaa intwasaa, säilyttävää maanviljelyä.

Ruoka täytyy nostaa ilmastoratkaisujen keskiöön

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Leikkaukset johtivat työttömyyskriisiin – ”Kaikilla mittareilla tarkasteltuna työttömyys on kasvanut”

 
02

Pienelle lapselle tärkeintä on vanhemman läheisyyden tuoma turva – ja tätä meidän on vaikea niellä

 
03

Nyt kysytään EU-komission kantaa: 80 sutta tapettiin muutamassa viikossa Suomessa

 
04

Entä jos Trump onkin vain hullu?

 
05

Ekonomistin tuomio tuli: Suomessa on saatu aikaan erillistaantuma ja erillistyöttömyyskriisi – ”Pommi laukesi käsiin ja siitä monet kärsivät”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Li Andersson oikoo kokoomuksen väitteitä: ”Tämän spinnauksen ongelma on, ettei se ole totta”

22.01.2026

Työttömien toimeentulo romahtaa: Toimeentulotukikin voi puolittua

22.01.2026

Entä jos Trump onkin vain hullu?

22.01.2026

Maaseudun tyhjentäminen luo pohjaa äärioikeistolle, ajattelee kohtuutaloustutkija Riina Bhatia

21.01.2026

Pakistanin lääkevalvontaa kiristetään – Intian yskänlääkekatastrofin jäljet pelottavat

20.01.2026

Yksi hirmuhallinto kaatui – Nyt pitää taata, että EU:n tuki Syyriaan kohdistuu oikein

20.01.2026

Ekonomisti lyttää palkkamaltin: ”Kasvattaa lähinnä yritysten katteita”

20.01.2026

Näin Kiina selvisi Trumpin tullisodasta

20.01.2026

Leikkaukset johtivat työttömyyskriisiin – ”Kaikilla mittareilla tarkasteltuna työttömyys on kasvanut”

19.01.2026

Pekka Vänni nousee divarista mestaruussarjaan toisella dekkarillaan Garrotte

18.01.2026

Mikke on tähänkin asti loistotyötä tehneen Kale Puontin vieläkin parempi romaani rikoksista

17.01.2026

Pojilta vaaditaan vähemmän: ”Tämä on haitaksi pojille”

16.01.2026

Nyt kysytään EU-komission kantaa: 80 sutta tapettiin muutamassa viikossa Suomessa

16.01.2026

Koskela piikittelee hallituksen esitystä määräaikaisten irtisanomisesta: ”Vaikutus vähäinen, koska kohdistuisi lähinnä naisiin”

16.01.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset