KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Ydinvoima jakaa Japania

Tokiossa protestoidaan ydinvoimaa vastaan joka perjantai.

Tokiossa protestoidaan ydinvoimaa vastaan joka perjantai. Kuva: Lehtikuva/ YOSHIKAZU TSUNO

Japanissa marssitaan ydinvoimaa vastaan jo viikottain.

Pontus Purokuru
22.7.2012 13.00

Vuoden 2011 maaliskuussa maanjäristys ja tsunami aiheuttivat Japanin Fukushimassa vakavimman ydinonnettomuuden sitten Tsernobylin. Turman jälkeen Japani ajoi alas kaikki 54 ydinreaktoriaan, joista viimeinen sammutettiin tämän vuoden toukokuussa.

Maa meni muutenkin säästöliekille. Japanin energiankulutus väheni viisi prosenttia edellisvuodesta ja talous kutistui noin prosentin.

Onnettomuuden sattuessa kolmasosa Japanin sähköstä tuotettiin ydinvoimalla. Reaktoreiden sammuttamisen pelättiin johtavan sähkökatkoksiin, mutta katkot ovat jääneet ennakoitua lievemmiksi.

ILMOITUS
ILMOITUS

Vuosi sitten tehdyssä kyselyssä 80 prosenttia japanilaisista vastusti ydinvoimaa. Onnettomuuden jälkeen maassa on järjestetty suuria ydinvoiman vastaisia mielenosoituksia kuukausittain. Tokiossa ja Osakassa ydinvoimaa vastaan marssitaan joka perjantai.

Japanin poliisin mukaan protestiliike on spontaani, eikä sitä organisoi mikään puolue tai järjestö. Mielenosoitukset ovat levinneet sosiaalisen median kautta. Japanin suuret viestimet kiinnittivät protesteihin huomiota vasta, kun sosiaalisen median kuhina oli käynyt niin suureksi, että uutisoimatta jättäminen olisi ollut noloa.

Julkisuuden henkilöistä muiden muassa kirjallisuuden nobelisti Kenzaburo Oe, kirjailija Haruki Murakami ja Hiroshiman ydinpommituksesta selvinnyt Setsuko Thurlow ovat liittyneet ydinvoiman arvostelijoihin.

Harvinaisia protesteja

Puolet Japanin energiasta tuodaan ulkomailta. Kun tilanteeseen liittyy kiivas ydinvoiman vastustus, hallituksella on tukalat paikat. Pitäisikö kuunnella kansaa vai teollisuutta?

Pääministeri Yoshihiko Noda antoi kesäkuussa luvan uudelleenkäynnistää kaksi ydinreaktoria. Nodan mukaan kansan elintasoa on mahdotonta pitää yllä ilman ydinvoimaa.

Vastauksena arviolta 45 000 ihmistä kokoontui Nodan virka-asunnon ulkopuolelle huutamaan saikado hantai, ”ei ydinvoiman käynnistämiselle”. Mielenosoittajat vaativat myös pääministerin eroa.

Heinäkuun 1. päivä Ooin ydinvoimalassa käynnistettiin yksi reaktori. Ydinvoimaa vastustavat mielenosoittajat sulkivat voimalan portit ja ottivat yhteen mellakkapoliisien kanssa.

Näin voimakas poliittinen protestointi on Japanissa harvinaista. Purduen yliopiston valtio-opin professori Daniel Aldrich arvioi Salon-verkkojulkaisulle, että käynnissä on japanilaisen kansalaisyhteiskunnan uusi tuleminen.

Perinteisesti japanilaiset pelkäävät nolaavansa itsensä poliittisessa joukkotoiminnassa. Nyt katastrofi on saanut heidät liikkeelle, aivan kuten vuoden 1995 Koben maanjäristyksen jälkeen.

Raportti: Hallitus osasyyllinen Fukushimaan

Japanin parlamentin valiokunta julkaisi 5. heinäkuuta raportin, jonka mukaan hallitus, viranomaiset ja Tokion energiayhtiö Tepco ovat osasyyllisiä Fukushiman onnettomuuteen.

Tutkimuksessa selvisi, että energiayhtiön onnettomuusohjeet olivat puutteelliset ja hallitus pimitti kansalta tietoa onnettomuuden terveysvaikutuksista sekä alueen evakuoimisen syistä.

Lisäksi raportissa kuvaillaan, kuinka energiayhtiö, valvovat virkamiehet ja hallitus yhdessä välttelivät turvallisuusasioita ja mainostivat ydinenergiaa julkisuudessa kiistämättömän turvallisena energiamuotona.

”Kyseessä oli olennaisilta osin ihmisen tuottama onnettomuus, joka olisi voitu ennakoida ja estää”, sanoi tutkimusta johtanut Kiyoshi Kurokawa The Washington Postin mukaan.

Ydinvoimakylä koetuksella

Japanilaiset energiayhtiöt ovat varakkaita ja vaikutusvaltaisia jättiyrityksiä, jotka perustuvat alueelliseen monopoliin.

Greenpeacen mukaan maan energiatalouden rakenne on johtanut tilanteeseen, jossa keskeiset poliitikot ja virkamiehet saavat ydinvoimayhtiöiltä rahoitusta ja hyväpalkkaisia eläkevirkoja. Virkamiesten, poliitikkojen ja energiayhtiöiden välistä suhdeverkostoa kutsutaan ”ydinvoimakyläksi”.

Fukushiman onnettomuus sai kylän säröilemään. Japanin silloinen pääministeri Naoto Kan ilmoitti turman jälkeen, että hallitus tähtää yhteiskuntaan ilman ydinvoimaa. Tsunamikatastrofin hoidon ja huonon taloudenpidon takia inhottu Kan joutui eroamaan pian lausunnon jälkeen.

Ydinvoiman vähentyessä Japanin hiilidioksidipäästöt ovat kohonneet. Japanin ympäristöministeriön huhtikuussa julkaiseman raportin mukaan maa pystyisi kuitenkin vähentämään kasvihuonepäästöjään neljänneksellä turvautumatta ydinvoimaan. Tämä tapahtuisi säästämällä energiaa ja ottamalla käyttöön uusiutuvia energianlähteitä.

Miksei vastaavia raportteja nähty ennen Fukushiman onnettomuutta, ihmettelee Japan Times.

”Tänä kesänä energian säästäminen on kaksinkertaisesti myönteinen asia: se leikkaa päästöjä ja tekee ydinvoiman tarpeettomaksi”, lehti kirjoittaa.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

Kadut tulvivat Bangladeshin pääkaupungissa Dhakassa viime syyskuussa.

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

Etelä-Intian Karnatakassa viljelijät opiskelevat uusia viljelytekniikoita selvitäkseen ilmastonmuutoksen tuottamista epävarmoista säistä.

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

Zama Zama -kaivosmiehiä epävirallisessa siirtokunnassa Johannesburgissa

Etelä-Afrikan artesaanikullankaivajat haluavat laillisiksi

Uusimmat

Jennifer Sundin ja Coblin-koira ovat erottamattomat vain osittain toimivassa esikoisdekkarissa.

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Kaasuliekki valtio-omisteisen öljy-yhtiö Pemexin kaasulähteellä Reforma Escolínin kaupungissa. Alueella pumpataan kaasua yli sadasta lähteestä, ja useista niistä purkautuu kaasua, joka vaarantaa paikalliset asukkaat ja heidän omaisuutensa.

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Teollisuusliiton Lehtonen sovintoesityksen hylkäyksestä: ”Luvut eivät maistuneet keskinäisissä neuvotteluissa, miksi ne olisivat maistuneet nyt”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Kogilgerin kylässä Etelä-Intiassa viljelijät sopeutuvat muuttuvaan ilmastoon

04.02.2023

Veropohjassa ammottaa aukkoja, mutta verokeskustelu on ala-arvoista, sanoo Finnwatchin Sonja Finér – ”Tilanne on tietysti edunvalvonnan tulosta”

04.02.2023

Anu Kaaja kulkee ihmisyyden ja esineiden rajapinnoilla

04.02.2023

Kalleimmaksi meille tulee luonnolta otettu velka

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään