Vuoden 2011 maaliskuussa maanjäristys ja tsunami aiheuttivat Japanin Fukushimassa vakavimman ydinonnettomuuden sitten Tsernobylin. Turman jälkeen Japani ajoi alas kaikki 54 ydinreaktoriaan, joista viimeinen sammutettiin tämän vuoden toukokuussa.
Maa meni muutenkin säästöliekille. Japanin energiankulutus väheni viisi prosenttia edellisvuodesta ja talous kutistui noin prosentin.
Onnettomuuden sattuessa kolmasosa Japanin sähköstä tuotettiin ydinvoimalla. Reaktoreiden sammuttamisen pelättiin johtavan sähkökatkoksiin, mutta katkot ovat jääneet ennakoitua lievemmiksi.
Vuosi sitten tehdyssä kyselyssä 80 prosenttia japanilaisista vastusti ydinvoimaa. Onnettomuuden jälkeen maassa on järjestetty suuria ydinvoiman vastaisia mielenosoituksia kuukausittain. Tokiossa ja Osakassa ydinvoimaa vastaan marssitaan joka perjantai.
Japanin poliisin mukaan protestiliike on spontaani, eikä sitä organisoi mikään puolue tai järjestö. Mielenosoitukset ovat levinneet sosiaalisen median kautta. Japanin suuret viestimet kiinnittivät protesteihin huomiota vasta, kun sosiaalisen median kuhina oli käynyt niin suureksi, että uutisoimatta jättäminen olisi ollut noloa.
Julkisuuden henkilöistä muiden muassa kirjallisuuden nobelisti Kenzaburo Oe, kirjailija Haruki Murakami ja Hiroshiman ydinpommituksesta selvinnyt Setsuko Thurlow ovat liittyneet ydinvoiman arvostelijoihin.
Harvinaisia protesteja
Puolet Japanin energiasta tuodaan ulkomailta. Kun tilanteeseen liittyy kiivas ydinvoiman vastustus, hallituksella on tukalat paikat. Pitäisikö kuunnella kansaa vai teollisuutta?
Pääministeri Yoshihiko Noda antoi kesäkuussa luvan uudelleenkäynnistää kaksi ydinreaktoria. Nodan mukaan kansan elintasoa on mahdotonta pitää yllä ilman ydinvoimaa.
Vastauksena arviolta 45 000 ihmistä kokoontui Nodan virka-asunnon ulkopuolelle huutamaan saikado hantai, ”ei ydinvoiman käynnistämiselle”. Mielenosoittajat vaativat myös pääministerin eroa.
Heinäkuun 1. päivä Ooin ydinvoimalassa käynnistettiin yksi reaktori. Ydinvoimaa vastustavat mielenosoittajat sulkivat voimalan portit ja ottivat yhteen mellakkapoliisien kanssa.
Näin voimakas poliittinen protestointi on Japanissa harvinaista. Purduen yliopiston valtio-opin professori Daniel Aldrich arvioi Salon-verkkojulkaisulle, että käynnissä on japanilaisen kansalaisyhteiskunnan uusi tuleminen.
Perinteisesti japanilaiset pelkäävät nolaavansa itsensä poliittisessa joukkotoiminnassa. Nyt katastrofi on saanut heidät liikkeelle, aivan kuten vuoden 1995 Koben maanjäristyksen jälkeen.
Raportti: Hallitus osasyyllinen Fukushimaan
Japanin parlamentin valiokunta julkaisi 5. heinäkuuta raportin, jonka mukaan hallitus, viranomaiset ja Tokion energiayhtiö Tepco ovat osasyyllisiä Fukushiman onnettomuuteen.
Tutkimuksessa selvisi, että energiayhtiön onnettomuusohjeet olivat puutteelliset ja hallitus pimitti kansalta tietoa onnettomuuden terveysvaikutuksista sekä alueen evakuoimisen syistä.
Lisäksi raportissa kuvaillaan, kuinka energiayhtiö, valvovat virkamiehet ja hallitus yhdessä välttelivät turvallisuusasioita ja mainostivat ydinenergiaa julkisuudessa kiistämättömän turvallisena energiamuotona.
”Kyseessä oli olennaisilta osin ihmisen tuottama onnettomuus, joka olisi voitu ennakoida ja estää”, sanoi tutkimusta johtanut Kiyoshi Kurokawa The Washington Postin mukaan.
Ydinvoimakylä koetuksella
Japanilaiset energiayhtiöt ovat varakkaita ja vaikutusvaltaisia jättiyrityksiä, jotka perustuvat alueelliseen monopoliin.
Greenpeacen mukaan maan energiatalouden rakenne on johtanut tilanteeseen, jossa keskeiset poliitikot ja virkamiehet saavat ydinvoimayhtiöiltä rahoitusta ja hyväpalkkaisia eläkevirkoja. Virkamiesten, poliitikkojen ja energiayhtiöiden välistä suhdeverkostoa kutsutaan ”ydinvoimakyläksi”.
Fukushiman onnettomuus sai kylän säröilemään. Japanin silloinen pääministeri Naoto Kan ilmoitti turman jälkeen, että hallitus tähtää yhteiskuntaan ilman ydinvoimaa. Tsunamikatastrofin hoidon ja huonon taloudenpidon takia inhottu Kan joutui eroamaan pian lausunnon jälkeen.
Ydinvoiman vähentyessä Japanin hiilidioksidipäästöt ovat kohonneet. Japanin ympäristöministeriön huhtikuussa julkaiseman raportin mukaan maa pystyisi kuitenkin vähentämään kasvihuonepäästöjään neljänneksellä turvautumatta ydinvoimaan. Tämä tapahtuisi säästämällä energiaa ja ottamalla käyttöön uusiutuvia energianlähteitä.
Miksei vastaavia raportteja nähty ennen Fukushiman onnettomuutta, ihmettelee Japan Times.
”Tänä kesänä energian säästäminen on kaksinkertaisesti myönteinen asia: se leikkaa päästöjä ja tekee ydinvoiman tarpeettomaksi”, lehti kirjoittaa.
lehti 