Suurimmissa kaupungeissa työkyvyttömyyden välittömät kustannukset ovat keskimäärin 6,7 prosenttia palkoista. Kun otetaan huomioon välilliset menot, osuus nousee 13,6 prosenttiin.
Merkittävin kustannusten aiheuttaja ovat sairauspoissaolot. Ne muodostavat kaksi kolmannesta välittömistä työkyvyttömyyskuluista.
Ennaltaehkäisy tuo säästöjä
Kevan tutkimus- ja kehittämisjohtajan Pauli Forman mukaan suurissa kaupungeissa on tehty paljon toimenpiteitä työntekijöiden työkyvyn tukemiseksi. Hänen mukaansa näissä on myös onnistuttu.
– Tämä näkyy muun muassa keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nousuna, onnistuneina ammatillisen kuntoutuksen ratkaisuina sekä osatyökyvyttömyyseläkkeiden lisääntyvänä käyttönä.
Forman mielestä työterveyshuollon painopistettä pitäisi siirtää sairaudenhoidosta ennaltaehkäisevään toimintaan, jotta työkykyongelmia voitaisiin ehkäistä nykyistä paremmin.
– Aktiivinen, aikainen tuki ja ennaltaehkäisy ovat olennaisia asioita. Jos asioihin yritetään puuttua vasta silloin, kun työntekijä jo lähettämässä eläkehakemusta, ollaan myöhässä.
Saavutettuja säästöjä Forma ei suostu arvioimaan.
– Koska kustannuksia selvitettiin tässä mittakaavassa nyt ensimmäistä kertaa, tehtyjen toimien tuomia säästöjä on vaikea tarkkaan arvioida.
Työkykyyn kannattaa investoida
Viime vuosina on puhuttu paljon kuntien tuottavuudesta. Sen parantamiseksi kannattaisi Forman mielestä investoida työntekijöiden työkykyyn.
– Johdon havahtuminen tilanteeseen näyttää olevan perusedellytys onnistuneelle työhyvinvoinnin edistämiselle ja sitä kautta tuotavuuden lisäämiselle.
Myös Kevan ylilääkäri Lisbeth Forsman-Grönholm puhuu työkykyasioissa investoinneista. Hänen mielestään työterveyshuollon painopisteen pitäisi olla ennaltaehkäistyssä eli terveyteen investoinnissa, ei sairauksien hoitamisessa.
– Työterveyshuollosta johtuvat kustannukset ovat vähäisiä verrattuna muihin työkyvyttömyyden kustannuksiin.
uutiskirje 
