Istutettu täplärapu uhkaa suurten järvien monimuotoisuutta, ilmenee filosofian maisterin Timo Ruokosen perjantaina Jyväskylän yliopistossa tarkastettavasta väitöskirjasta.
– Täpläravun vaikutukset ulottuvat järvien ekosysteemeissä laajemmalle kuin aiemmin on oletettu. Täplärapu on istutettu Suomeen turvaamaan raputuotantoa, joten tulevaisuudessa sen aiheuttamat vaikutukset alkuperäislajistoon ja ekosysteemien toimintaan tulisi ottaa laajemmin huomioon ekologisesti kestävän raputalouden kehittämiseksi, Ruokonen painottaa.
Täplärapu on peräisin Pohjois-Amerikasta. Sitä istutettiin 1960-luvulla Suomeen ja Ruotsiin korvaamaan rapuruton tuhoamaa alkuperäistä jokirapukantaa. Istukas tuotiin Kalifornian ja Nevadan rajamaastossa olevasta Tahoe-järvestä, jonka kanta on peräisin usean eri alueilta tuodun rapukannan istutuksista.
Ruokosen tulokset osoittavat, että laajalle levitetty täplärapu pienentää suurten järvien alkuperäisluonnon monimuotoisuutta. Täplärapu muuttaa kivikkorantojen pohjaeläinyhteisöjen rakennetta ja vähentää lajiston monimuotoisuutta. Kotilotiheyksien sekä kaikkien pohjaeläinten ja kotiloiden lajirunsauden havaittiin olevan pienempiä ravullisilla kuin ravuttomilla kivikkorannoilla.
Lisäksi pohjaeläinyhteisöjen koostumus ravullisilla kivikkorannoilla poikkesi selvästi ravuttomien rantojen yhteisökoostumuksesta. Sen sijaan kivikkorantojen pohjakalojen tiheyteen, kokoon tai ravinnonkäyttöön täpläravun läsnäololla ei ollut vaikutusta selkeästä elinympäristön ja ravinnonkäytön päällekkäisyydestä huolimatta.
Ruokonen tutki väitöstyössään täpläravun vaikutuksia suurten pohjoisen havumetsävyöhykkeen järvien rantavyöhykkeen eliöyhteisöihin. Tutkimus toteutettiin Päijänteellä ja Saimaalla, joihin täplärapuistutukset aloitettiin 1990-luvulla. Täplärapu on uusi eliöyhteisön osakas suurten järvien selkävesillä.
Alkuperäisen rapulajin, jokiravun, luontainen levinneisyys rajoittui pääasiassa pienempiin vesistöihin eteläisessä Suomessa. Täplärapu on jokiravun tavoin hämäräaktiivinen, mutta lähtee liikkeelle jokirapua aikaisemmin, usein jo iltapäivällä.
Kantaa rapuruttoa
Täplärapu sietää rapuruttoa, mutta useimmat täplärapukantamme kantavat tautia. Jos kantava täplärapu pääsee jokirapuveteen, jokiravut sairastutuvat ja tuloksena on joukkokuolema.
Täplärapu kasvaa lähes kaksi kertaa nopeammin kuin jokirapu. Kuoriutuneet poikaset ovat pyyntikokoisia 2-3 vuoden kuluttua, kun jokirapu saavuttaa saman koon 5-9 vuoden kuluttua.
Molemmat rapulajit viihtyvät monenlaisissa vesissä. Täplärapu suosii suuria, kivikkoisia tai kiinteäpohjaisia järviä, kun jokirapu viihtyy virtavesissä.