Suomella on oltava kanta ensi viikon alkuun mennessä EU:ssa kaavailtuun rahoitusmarkkinaveroon. Valtiovarainministerit eivät tiistaina päätä itse verosta, vaan sen selvittelyn käynnistämisestä. Mukaan tarvitaan vähintään yhdeksän maata.
Pankinjohtajien, finanssialan lobbarien, kokoomuksen ja pääkirjoitustoimittajien mielestä Suomen ei tule osallistua asian valmisteluun. Kaikki edellä mainitut kannattivat aikoinaan Suomen jäsenyyttä Euroopan unionissa sillä, että pitää päästä vaikuttamaan. Mahdollisesti käyttöön otettavaan rahoitusmarkkinaveroon Suomi ei kuitenkaan saisi missään tapauksessa vaikuttaa. Loogista?
EU:n komission esittämä rahoitusmarkkinavero on yksi keino yrittää ottaa niskalenkkiä maailman talouden kaaokseen saattaneista markkinavoimista. Monet tahot, ja myös pääministeripuolue, haluavat niskalenkin ottamisen sijaan roikkua mieluummin itse löysässä hirressä ja markkinoiden pistooli otsallaan. Markkinoiden omalta kannalta tämä on ymmärrettävää, poliittisen puolueen kannalta ei.
Pitää päästä vaikuttamaan.
Uusia kierroksia keskustelu sai, kun kahden pankin johtajat antoivat ymmärtää pankkien lähtevän Suomesta veroa pakoon Viroon tai Ruotsiin, jotka eivät ole lähdössä edes sen valmisteluun. Heidän sekä Finanssialan keskusliiton toimitusjohtajan Piia-Noora Kaupin propaganda upposi valtamediaan kuin kuuma veitsi voihin.
Todellisuudessa pankki ei pääse veroa pakoon ellei se siirrä myös asiakkaitaan toiseen maahan. Suomessa on muitakin kuin finanssialan asiantuntijoita, jotka tuntevat esitetyn rahoitusmarkkinaveron, ja näköjään pankkilobbareita paremmin. Vero peritään, kun kumpi tahansa kaupan osapuoli sijaitsee veron piirissä olevalla alueella, he sanovat.
Jos ei suomalaisia usko, niin saman kertoi myös EU:n verokomissaari Algirdas Šemeta vieraillessaan tiistaina Helsingissä. Pelottelun kärjessä hyökännyt Helsingin Sanomat ei ole torstaihin mennessä kertonut asiaa lukijoilleen. Sen sijaan pääkirjoitussivua myöten on toistettu pääministeri Jyrki Kataisen infantiilia kielikuvaa, että pankkien ja työpaikkojen katoaminen on enterin painalluksen päässä.
Toinen pelottelun aihe on se, että rahoitusmarkkinavero tekisi satojen miljoonien euron loven eläkerahastoihin. Ei tekisi. Euroopan parlamentti rajasi ne veron ulkopuolelle kesällä.
Useissa rahoitusmarkkinaveroa vastustavissa EU-maissa, muun muassa Britanniassa, on käytössä erilaisia pörssi- ja pankkiveroja, jotka ovat nyt esitettyä 0,1 prosenttia suurempia. Kaupan siirtämisessä Suomesta esimerkiksi Lontooseen ei olisi tässäkään mielessä edes mitään järkeä.
Rahoitusmarkkinaveroa ajavat Saksa ja Ranska, ja ne saavat mukaan joukon muita maita. Olisi järjetöntä, jos hanke kaatuisi siihen, että Suomi kieltäytyy edes valmistelemasta asiaa.