KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Mies, joka ei saanut Nobelin rauhanpalkintoa

Ecuadorissa on nyt alettu valmistaa proteeseja Manuela Espejo -ohjelman puitteissa. Pyörätuolissa istuva Lenin Moreno seuraa, kun tytöt opettelevat kävelemään.

Ecuadorissa on nyt alettu valmistaa proteeseja Manuela Espejo -ohjelman puitteissa. Pyörätuolissa istuva Lenin Moreno seuraa, kun tytöt opettelevat kävelemään. Kuva: Presidencia de la República del Ecuador

Poliitikon oma vamma teki Ecuadorista vammaispolitiikan pioneerin. Lenin Moreno on vaikuttanut vammaisten asemaan koko Latinalaisessa Amerikassa.

Raisa Musakka
21.10.2012 10.11
Fediverse-instanssi:

Nobelin rauhanpalkinnon myöntäminen Euroopan unionille on aiheuttanut kritiikkiä Latinalaisessa Amerikassa. Erityisen pettyneitä ollaan Ecuadorissa, sillä maan varapresidentti Lenin Moreno oli ehdokkaiden joukossa vammaisten eteen tekemänsä työn johdosta.

Itsekin pyörätuolia käyttävä Moreno vammautui joutuessaan ammutuksi ryöstön yhteydessä. Hän on maanosan ainoa invalidi valtiopäämies ja esikuva monille.

Moreno on työskennellyt vammaisten oikeuksien ja aseman parantamisen eteen, ja hänen ansiostaan Ecuadorissa on nyt sosiaaliohjelmia, terveyskeskuksia, omaishoidon tukijärjestelmä sekä vammaiskiintiöt työpaikoilla. Manuela Espejo -ohjelmasta on otettu mallia naapurimaissa Perussa ja Kolumbiassa.

ILMOITUS
ILMOITUS
Auttajille paljastui syvempi köyhyyden ja ongelmien vyyhti.

– Joukko Norjassa asuvia ecuadorilaisia siirtolaisia halusi Morenon Nobel-ehdokkaiden listalle hänen köyhien vammaisten eteen Latinalaisessa Amerikassa tekemästään työstä. He ottivat yhteyttä kansanedustaja Celso Maldonadoon, jotta tämä tekisi virallisen ehdotuksen Nobel-komitealle, kertaa Morenon ehdokkuutta tukeneessa kampanjassa työskennellyt Ana Mosquera, 27.

Ehdokkuuden varmistuttua alkoi ennennäkemätön buumi. Mosqueran mukaan kampanja keräsi pelkästään Ecuadorissa kaksi miljoonaa allekirjoitusta, yli 17 000 tykkäystä facebook-ryhmässä sekä tukikirjeitä vammaisten etuja ajavilta kansalaisjärjestöiltä niin naapurimaista kuin Venäjän Siperiasta asti.

Köyhien vammaisten karut olot

– Tietysti petyimme Nobel-komitean valinnasta, sanoo Ana Mosquera.

– Henkilökohtaisesti kummeksun voittajaa, olisin toivonut palkinnon menevän toisaalle. On mahdotonta kilpailla EU:n kaltaisen organisaation kanssa. Sitä paitsi ehdokkaiden joukossa oli edustettuna paljon vahvempia teemoja. Rauhanpalkinto ei myöskään ole päätynyt Latinalaiseen Amerikkaan vuosikymmeneen.

– Mutta vaikka Moreno ei voittanutkaan, edustamamme teema ei hävinnyt. Ennen vammaiset olivat maassamme unohdettuja ja piiloteltuja, mutta tämä on viimeinkin muuttumassa.

Lenin Morenon aloitteesta syntynyt Manuela Espejo -ohjelma teki Ecuadorista vammaisoikeuksien pioneerin Etelä-Amerikassa. Ohjelman ensimmäisessä vaiheessa selvitettiin vammaisten lukumäärä ja tilanne maassa.

Tehdyn massiivisen selvityksen mukaan Ecuadorissa on 224 000 vammaista, joista suuri osa asuu köyhillä alueilla. He saattavat olla vailla virallista henkilötodistusta ja saada elämänsä ensimmäisen kontaktin lääkäriin vasta ohjelman puitteissa.

– Todellisuus, johon selvitystyötä tehneet lääkärit törmäsivät, oli todella karu. Monihenkinen perhe saattoi asua yhdessä huoneessa, jossa vammaisella perheenjäsenellä ei ollut lainkaan tilaa liikkua. Vammaista pidettiin päivät teljettynä, koska vanhemmilla ei ollut varaa jäädä töistä pois, saati palkata ulkopuolista hoitajaa, kertoo Mosquera.

Pelkkä lääkärinhoito ei riitä

Ohjelman toinen vaihe oli raportoitujen vammaisten pääsy hoidon piiriin ja vammaisten kansalaisten saaminen mukaan osaksi yhteiskuntaa, esimerkiksi liikkumista helpottavien välineiden kuten pyörätuolien saattamisella tarvitsevien käyttöön. Olennainen osa ohjelmaa on nykyään myös ennaltaehkäiseminen.

– Ohjelman myötä perustetuissa terveyskeskuksissa vastasyntyneiltä otetaan kokeita mahdollisten vammojen selvittämiseksi. Näin emme menetä tärkeitä kehitysvuosia, vaan tarvitsevat saatetaan välittömästi hoidon piiriin, sanoo Mosquera.

Ohjelman myötä auttajille paljastui syvempi köyhyyden ja ongelmien vyyhti, ja oli selvää, etteivät pelkät lääkärikäynnit johtaisi kestäviin tuloksiin. Manuela Espejo -ohjelman yhteyteen syntyi Joaqín Gallegos Lara -omaishoidontukijärjestelmä. Se takaa köyhille, vaikeasti vammaisten lasten vanhemmille 250 dollarin kuukausittaisen avustuksen, jonka turvin vanhempi voi jäädä kotiin.

– Samalla syntyi myös Plan de Vivienda eli asutusohjelma, jonka puitteissa viimeisten kahden vuoden aikana on rakennettu tuhansia vammaisten erityistarpeet huomioon ottavia asuntoja. Tämä on muuttanut monien elämän radikaalilla tavalla. Enää vammaisia ei suljeta pimeisiin huoneisiin, vaan talot suunnitellaan heidän liikkumismahdollisuuksiaan silmälläpitäen, kertoo Mosquera.

Tämän vuoksi Manuela Espejo -ohjelmaan kuuluvissa terveyskeskuksissa työskentelevään asiantuntijaryhmään kuuluukin lääkärien ja sairaanhoitajien lisäksi muun muassa arkkitehteja.

Painuuko taas taka-alalle?

Vammaisuus nyt näkyvä osa yhteiskuntaa, mutta unohtavatko ihmiset sen uudestaan?

Vuonna 2008 alkaneet hankkeet ovat muuttaneet tuhansien elämän ja herättäneet kiinnostusta myös naapurimaissa. Perun pohjoisosassa on käynnissä kopio Manuela Espejo -ohjelmasta ja vastaavaa valmistellaan parhaillaan Kolumbiassa.

Varapresidentti Morenon koolle kutsuman, vammaispolitiikkaan keskittyneen konferenssin myötä kiinnostus ohjelmiin on herännyt myös Uruguayssa, Argentiinassa ja Guatemalassa.

Latinalaisen Amerikan vammaisten etujärjestö RIADIS nimitti hiljattain Morenon maanosan vammaisten hyväntahdon lähettilääksi.

Mosquera näkee kuitenkin haasteita tulevaisuuden suhteen. Ecuadorissa on presidentinvaalit helmikuussa, eikä Moreno ole enää heikon terveydentilansa vuoksi käytettävissä varapresidentin virkaan. Jos hänen seuraajansa ei ole yhtä kiinnostunut vammaispolitiikasta, sosiaaliohjelmat siirtynevät terveysministeriön alaisuuteen.

– Ohjelmat varmasti jatkuvat, mutta pelkään, että ihmiset unohtavat vammaiset. Tällä tarkoitan sitä, että nykyään vammaisuus on Ecuadorin politiikassa Morenon oman vamman vuoksi näkyvillä koko ajan. Teemaa on mahdoton unohtaa, kun näkee Morenon istuvan pyörätuolissaan virallisissa tilaisuuksissa. Mutta unohtavatko ihmiset, kun hän poistuu päivänpolitiikasta?

Suhtautumisen muuttaminen

Mosquera pitää suurimpana haasteena ihmisten mentaliteetin muuttamista. Hänen mukaansa vammaisuudesta on tullut uusien työelämään liittyvien kiintiöiden myötä näkyvämpi osa yhteiskuntaa.

Varsinkaan suuremmissa kaupungeissa vammaisia ei enää tuijoteta kadulla, eivätkä perheenjäsenet piilottele tai häpeä heitä. Tilanne on edelleen kurjempi pienemmissä kaupungeissa. Toinen seikka, johon Mosquera haluaa kiinnittää huomiota, on vammaisuuden ottaminen huomioon.

– Serkkuni on kuulovammainen. Koko lapsuuteni minulle hoettiin, että minun tulisi kohdella häntä ”normaalisti”, ikään kuin mitään vammaa ei olisi. Tämä ei kuitenkaan ole oikea lähestymistapa. Vammaisella on vamma, ja se tulee ottaa huomioon. Esimerkiksi kuulovammaiselle pitää puhua kovalla ja selkeällä äänellä. Jos puhun hänelle ”normaalisti”, se ei ole kohteliasta, vaan välinpitämättömyyttä, sanoo Mosquera.

Lenin Morenon Nobel-kampanja on nyt ohi, mutta Ana Mosquera jatkaa vammaispolitiikan parissa. Tällä hetkellä hän koordinoi yhteensä 80 vammaista lasta käsittävää teatteriesitystä. Ohjelman nimi on Sueños (Unelmia), ja ryhmä esiintyy ympäri maata.

– Mukana olevilla lapsilla on eri tason vammoja. Osalla on Downin syndrooma, osa on autisteja ja osalla on liikuntarajoitteita. Siksi jokainen näytös on ainutlaatuinen ja erilainen, koskaan ei voi etukäteen täysin tietää, mitä lavalla tulee tapahtumaan.

– Kymmenien erityistarpeita omaavien lasten ohjaaminen on haastavaa, mutta paras kiitos on nähdä lasten kasvot, kun täysi teatterisali taputtaa heille esityksen päätyttyä, sanoo Ana Mosquera.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Länsi-Kenian Bushiangalassa, Kakamegan piirikunnassa sijaitsevalla elohopeattomalla käsittelypaikalla työskenteleviä pienkaivajia.

Kenian kullankaivajat yrittävät luopua elohopeasta – muutos on hidas mutta välttämätön

Kenian pakolaisleireille päätyneet somalitaustaiset ihmiset ovat kamppailleet saadakseen kansallisen henkilöllisyystodistuksen. Kuva: Jackson Okata/IPS

Pakolaisleirillä varttuneet Kenian somalit kamppailevat kansalaisuudestaan

Ecuadorilainen Isabel työpaikallaan pesulassa ostoskeskuksessa La Reinan kunnassa Santiagon esivuoristoalueella. Isabelilla ei ole papereita, ja hän pelkää. Asiantuntijoiden mukaan pelkoa lietsotaan tietoisesti, ja pelko on jo todellista siirtolaisten keskuudessa.

Maailmaan nousee jälleen uusia raja-aitoja, kun Chilen tuore presidentti kiristää maahanmuuttopolitiikkaa kovin ottein

Ihmiset juhlivat vaalitulosta Budapestissa.

Raportti Tonavalta: Unkari tiputti Orbánin vallasta

Uusimmat

On todellisuudesta vieraantunutta sanoa, että asiakasmaksu tulee vain joskus elämässä eteen maksettavaksi, sanoo Minna Minkkinen.

Sosiaalityöntekijä oikoo ministerin puheita: ”Eikö tämän hallituksen ylimielisyydellä ole mitään rajaa?”

Markku Kivinen

Professori varoittaa ydinenergialain muuttamisesta – ”Lisää ydinaseiden käyttöön liittyvää riskiä”

Eduskunnan istumajärjestykseen tulee suuria muutoksia vuoden päästä. Mitkä eduskuntaryhmät saavat kutsun Säätytalolle neuvottelemaan hallitusohjelmasta? Tässä kirjoituksessa punnitaan eri hallituskokoonpanojen todennäköisyyttä.

Hallituspohjia on runsaasti – Vaalien jälkeen vaihtoehdot vähenevät mutta vasemmisto on valmis neuvotteluihin

Mai Kivelä

Mai Kivelä: Hallituksen häpeällinen farssi on ympäristölle tuhoisa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Kaksi valtakunnallista ja yksi alueellinen tutkimus osoittavat, miten vasemmistoliitto on nousukiidossa – SK: Demareista siirrytään nyt vasemmistoon

 
02

Pia Lohikoski: Miksi ministeriö on hiljaa kun yliopistot ostavat pikavauhtia ammattikorkeakouluja?

 
03

Nyt jyrähti Li Andersson: ”Hyvä esimerkki Purran ylimielisyydestä”

 
04

Hallitukselta vappumiljardi suuryrityksille – Pia Lohikoski: Tämä on kestämätöntä talouspolitiikkaa

 
05

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

SOSTE moittii lisäleikkauksia – ”Osa ihmisistä tulee putoamaan kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle”

23.04.2026

Hallitukselta vappumiljardi suuryrityksille – Pia Lohikoski: Tämä on kestämätöntä talouspolitiikkaa

23.04.2026

SAK: Yritysveron alennus olisi pitäyt perua – ”Tällaiseen ei ole varaa”

23.04.2026

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

23.04.2026

Pia Lohikoski: Miksi ministeriö on hiljaa kun yliopistot ostavat pikavauhtia ammattikorkeakouluja?

22.04.2026

Vasemmistoliiton Saramo neuvoo hallitusta: ”Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa leikata kaikesta”

22.04.2026

Nyt jyrähti Li Andersson: ”Hyvä esimerkki Purran ylimielisyydestä”

21.04.2026

Insinööriliiton terveiset kehysriihelle: YEL-asia pitäisi hoitaa perusteellisesti nyt, kun asiaan on kerran tartuttu

21.04.2026

Rautatiet auki Eurooppaan – Helsingin, Tukholman ja Oslon yhdistävä rata vähentäisi riippuvuutta Itämerestä väylänä

21.04.2026

Hanna Sarkkinen: Hallituksen on puututtava työttömyyteen ja taloudelliseen ahdinkoon viimeisessä kehysriihessään

20.04.2026

Kaksi valtakunnallista ja yksi alueellinen tutkimus osoittavat, miten vasemmistoliitto on nousukiidossa – SK: Demareista siirrytään nyt vasemmistoon

20.04.2026

Jari Myllykoski pyrkii takaisin eduskuntaan: ”Ei tätä politiikkaa voi hyväksyä hiljaa seuraten”

20.04.2026

Kenian kullankaivajat yrittävät luopua elohopeasta – muutos on hidas mutta välttämätön

19.04.2026

Pakolaisleirillä varttuneet Kenian somalit kamppailevat kansalaisuudestaan

18.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset