KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Yksinäiset sudet kansallissosialistisessa Euroopassa

Kai Hirvasnoro
8.11.2012 14.59

Sateesta märät kadut ja yksinäinen susi oikeuden asialla. Kehys on tuttu sadoista A- ja B-luokan dekkareista, mutta tällä kertaa emme ole minkään Yhdysvaltain suurkaupungin varjoisilla kujilla, vaan Budapestissa ja Berliinissä vuonna 1936.

Uutta henkeä noir-henkiseen dekkariin puhaltavat onnistuneesti unkarilainen Vilmos Kondor ja skotlantilainen Philip Kerr. Kondorin teos Budapestin varjot aloittaa Budapest Noir -sarjan, Kerrin Liekit Berliinissä Berlin Noir -sarjan.

Kumpikin kirja sijoittuu vuoteen 1936. Berliinissä kansallissosialistit ovat jo vallassa, Budapestissäkin melkein.

ILMOITUS
ILMOITUS

Historiallisista dekkareista uskaltaa povata seuraavaa isoa trendiä. Kondor aloitti oman sarjansa samoihin aikoihin kun Tapani Bagge Valtiollisen poliisin ylietsivä Mujusesta kertovan omansa. Kesällä ilmestyi myös Jyrki Heinon mainio Kellari, jossa mennään 1700-luvulle asti.

Philip Kerrin yksityisetsivä Bernie Guntherin ensiesiintyminen romaanissa Liekit Berliinissä on vuodelta 1989. Kerr kirjoitti sille nopeasti kaksi jatko-osaa ja palasi sen jälkeen aiheeseen vasta vuonna 2007.

Kondorin Budapest Noir -sarjan avauksessa tutustutaan rikosreportteri Zsigmond Gordoniin. Hänen taustojaan Kondor avaa niukasti, mutta kyseessä on klassinen puhdassydäminen ritari, joka ei jätä kiveäkään kääntämättä selvitellessään murhatun ilotytön tapausta.

Päähenkilönä Budapest

Kondorin tyylikkäästä dekkarista saa vielä enemmän irti, jos tuntee edes ripauksen Unkarin 1930-luvun historiaa. Romaani alkaa lokakuussa 1936 pääministeri Gyula Gömbösin kuolemasta. Äärioikeistojohtaja Gömbösi kannatti jo 1920-luvulla Unkarin siirtymistä yksipuoluejärjestelmään ja hän oli myös natsityylisten juutalais- ja kommunistivainojen takana. Vuonna 1933 hän oli ensimmäinen ulkovaltojen johtaja, joka vieraili tapaamassa juuri valtaan noussutta Adolf Hitleriä.

Gordon ei tätä puolta romaanissaan painota, mutta se selittää paljon dekkarin tunnelmaa. Se myös houkuttelee miettimään, onko Kondorilla ollut nyky-Unkarin oikeistokehitys mielessä romaania kirjoittaessaan.

Zsigmond Gordon on Unkarin vastine Philip Marlowelle ja Gordon on kyllä Chandlerinsa lukenut. Budapestin varjot on perinnetietoinen ja kirjoitustavaltaan mukavan vanhanaikainen teos. Kaikki teitittelevät toisiaan eikä oikeuden asialla olla rahan perässä, vaan siksi, että totuus tulisi ilmi. Rappio löytyy rikkaiden parista.

Nyrkkeily on tarinan eräissä käänteissä keskeinen elementti kuin tehden kunniaa monille film noir -elokuvien nyrkkeilyklassikoille.

Unkarin historian lisäksi Budapestin kaupungin tuntijat saavat romaanista erityisen paljon irti, sillä Gordon suorastaan jumaloi sen katuja, aukioita ja kahviloita.

Vainoharhan Berliini

Vielä enemmän chandlerilainen sankari on kadonneiden ihmisten etsintään erikoistunut Bernie Gunther. Ja heitähän Berliinissä vuonna 1936 riittää.

Liekit Berliinissä alkaa hieman Syvän unen tapaan. Bernie Gunther kutsutaan massiiviseen kartanoon ja toimeksianto vie hänet suoraan rikkaiden ja turmeltuneiden maailmaan. Sanailu on niin terävää, että Marlowe kuuntelisi kollegaansa kateellisena.

Teollisuusjohtajan tyttären kuolema vie Guntherin salaisten paperien jäljityksen kautta keskelle natsijohtajien keskinäistä poliittista peliä.

Eletään kesää 1936. Kerr istuttaa Guntherin Berliinin olympiastadionille katsomaan, miten Jesse Owens voittaa natsien rotuoppeja pilkaten satasen välierät. Myös Dachaun keskitysleiri tulee valitettavan tutuksi.

Kondorin romaanin yksi päähenkilö on Budapestin kaupunki, Kerrillä se on kansallissosialistisen Berliinin vainoharhainen tunnelma. Hän vertaa Berliiniä räyhähenkien täyttämään kummitustaloon, jossa asukkaat yrittävät teeskennellä, ettei mikään ole vialla. Useimmat yrittävät selviytyä ryhtymällä takinkääntäjiksi, mihin romaanin alkuperäinen nimi March Violets viittaa.

Muidenkin on pakko keskitysleirin uhalla mukautua tekemään natsitervehdyksiä sotilasparaatien jylistessä pitkin kaupungin katuja.

Vilmos Kondor: Budapestin varjot. Suomentanut Tähti Pullinen. Tammi 2012. 296 sivua.Philip Kerr: Liekit Berliinissä. Suomentanut Jukka Jääskeläinen. Atena 2012. 304 sivua.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Eelis ja Edit Apukka Eeliksen 65-vuotispäivänä. Kuvan alla on Petroskoin kartta 1930-luvulta.

Ukin jäljillä 1930-luvun Neuvostoliitossa

Laguksen nuolet tarkoittaa joukko-osaston hihamerkkiä, jossa on kallellaan olevassa vihreäpohjaisessa kolmiossa kolme oikealle suuntautuvaa keltaista nuolta, joista keskimmäinen on muita pidempi.

Päätalomainen dialogi on herkkua kummallisessa sotakirjassa Laguksen nuolet

Iida Rauman mielestä lapset ja nuoret tarvitsevat oman #metoo-liikkeensä välittömästi. Hän voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon romaanillaan Hävitys.

Iida Rauma kertoo Finlandia-palkitusta teoksestaan – ”Meillä vallitsee lapsivihamielinen kulttuuri”

Turun palon tuhoja Gustaf Wilhelm Finnbergin tuoreeltaan maalaamina. Kansallisgalleria.

Turun palo vuonna 1827 oli uutinen, joka levisi Australiaan saakka

Uusimmat

Zimbabwen maaseudun huonot tiet ovat johtaneet siihen, että kylien asukkaiden on turvauduttava aasien vetämiin kärryihin ja eräänlaisina takseina toimiviin romuautoihin päästäkseen esimerkiksi lääkäriin. Joukkoliikenteen harjoittajat eivät uskaltaudu surkeille teille bussien rikkoutumisen pelossa.

Aasikärryt palasivat Zimbabwen maalaisteille

Naton lippu tulee pian entistä tutummaksi Suomessa.

”Käsikynkässä taluttaja määrää joskus tahdin” – Turkki hyväksyi lopulta Suomen Nato-jäsenyyden

Jussi Saramo havainnollistaa duplo-palikoilla mutkikkaita asioita.

Isän duploleikit eivät innosta tytärtä – Saramon suositut talousvideot palasivat

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Li Andersson on Sanna Marinin jälkeen toiseksi luotetuin puoluejohtaja, kertoo Iltalehden tutkimus

 
02

Tällaista vihaa maahanmuuttajaehdokkaiden päälle kaadetaan – ”Kampanjointi on muuttunut entistä uhkaavammaksi”

 
03

Kommentti: Perussuomalaiset petti ainoan duunareille antamansa lupauksen – maanantaina monella on krapula, koska puolue jätettiin haastamatta

 
04

Suomalaiset arvostavat ja käyttävät kulttuuripalveluja, paitsi perussuomalaiset

 
05

Kiky-sopimus täyttää seitsemän vuotta – keskituloinen duunari maksanut tuhat euroa työnantajalle kuuluneita maksuja

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Perussuomalaiset rikkoivat antamansa vaalilupauksen” – SAK: Kyse on kahden miljardin euron kysymyksestä

30.03.2023

Kiky-rahojen palautus työnantajille lisäisi palkansaajien tuloja ja vahvistaisi julkista taloutta

30.03.2023

Joka kymmenes duunari on suuressa vaarassa ajautua köyhyyteen

30.03.2023

KU:n pitkäaikainen toimittaja Kai Hirvasnoro palkittiin Salli-palkinnolla

30.03.2023

Kommentti: Perussuomalaiset petti ainoan duunareille antamansa lupauksen – maanantaina monella on krapula, koska puolue jätettiin haastamatta

30.03.2023

Perussuomalaisten suunta ylös, kokoomuksen ja SDP:n alas Ylen viimeisessä vaaleja edeltävässä gallupissa

30.03.2023

Sarkkinen muistuttaa Purran sanoista: ”Sipilän hallituksen kiky kalpenee seuraavan hallituksen päätösten rinnalla”

29.03.2023

Mikään ei ole VM:lle yhtä rakasta kuin leikkaaminen, väittää ”indeksijarrua” kritisoiva Li Andersson

29.03.2023

PAM hylkäsi – Kiinteistöpalvelualan lakot uhkaavat laajeta koko alaa koskeviksi

29.03.2023

Uusimmat podcastit

”Politiikan superviikot” alkavat tänään MTV:n Puheenjohtajatentillä – ”Ei sitä jaksa kukaan katsoa”, tylyttää politiikan taustavaikuttaja KU:n podcastissa

15.03.2023

Koulujen eriytyminen huomattiin jo 1990-luvulla, sanoo Paavo Arhinmäki – ”Näkyi selvästi, että vanhempien sosioekonominen tausta vaikutti hakeutumiseen”

13.03.2023

Nigeriassa äänestetään huomenna tärkeissä presidentinvaaleissa – Afrikan suurimman talouden ongelmina ovat eriarvoisuus, korruptio ja väkivaltaisuudet

25.02.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään