Uudessa tuntijaossa uskonnon ja ET:n opetus vähenee hieman. Samaan aikaan keskustellaan jälleen siitä, pitääkö koulussa opettaa omaa uskontoa vai pitäisikö siirtyä kaikille yhteiseen katsomusaineeseen useiden muiden maiden tapaan.
Yksi malli olisi uskontotieto, jota Ruotsissa on opetettu vuodesta 1969. Suomessa sitä opetetaan vain Helsingin eurooppalaisessa koulussa. Omat kokemukseni ovat erittäin positiivisia sanoo uskontotietoa opettava lehtori Mikko Kuha.
Nykymalli kestämätön
Nykyisen elämänkatsomustiedon ”isänä” tunnettu opetusneuvos Pekka Elo ei pidä yhden vuosiviikkotunnin vähennystä nykyisestä yhdestätoista kovin huolestuttavana. Samoilla linjoilla on uskonnon didaktiikan professori Arto Kallioniemi Helsingin yliopistosta. Kummallakin asiantuntijalla on isompia huolenaiheita.
Yhä monikulttuurisemmassa Suomessa nykymalli, jossa kukin oppilas saa uskonnonopetusta vanhempiensa uskontokunnan mukaan, on Kallioniemen mukaan kestämätön. Uskonnon opetussuunnitelmia on jo 13, ja esimerkiksi päteviä opettajia kaikkiin ryhmiin on usein vaikea löytää. Mutta ongelmat eivät ole vain käytännöllisiä:
– On kauheaa ajatella, että meidän pitäisi antaa lapsille valmiuksia uskontojen väliseen vuoropuheluun, mutta eristämmekin heidät koulussa toisistaan, Kallioniemi painottaa.
Kallioniemen mukaan uuden oppiaineen pitäisi Suomessakin olla sisällöltään selvästi erilainen kuin nykyinen uskonnonopetus.
– Oman uskonnon opetus on uskonnollisten yhdyskuntien ja kotien asia.
Hyviä kokemuksia
Suomessa opetetaan yhdessä koulussa uskontotietoa t. EU:n kemikaaliviraston työntekijöiden lapsia varten perustetussa Helsingin eurooppalaisessa koulussa se on kaikille pakollinen oppiaine oman uskonnon ja ET:n sijasta. Ainetta opettaa lehtori Mikko Kuha, taustaltaan filosofian ja ET:n opettaja.
– Uskontotiedossa muun muassa käydään läpi maailman uskonnot, pohditaan miten uskonnot ja kulttuurit vaikuttavat toisiinsa sekä puhutaan hyvän elämän ja etiikan kysymyksistä, Kuha kertoo opetussisällöistä.
– Kaikkia uskontoja käsitellään samalla tavalla.
Kuha ymmärtää myös huolenaiheita, kuten ET:n opettajien ja vapaa-ajattelijoiden pelon, että uskontotieto olisi lopulta vain uskontoa uudella nimellä.
Uskontotiedosta ja käytännön kokemuksista kerrotaan enemmän perjantaina 16. marraskuuta ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.