Syntymärekisteröinti
Joka vuosi noin 51 miljoonaa vastasyntynyttä lasta jää rekisteröimättä. Suurin osa heistä syntyy kehitysmaihin.
Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vain kolmannes alle viisivuotiasta lapsista on rekisteröity.
Joissakin maissa, kuten Bangladeshissa, Liberiassa ja Etiopiassa, alle kymmenen prosenttia vastasyntyneistä saa syntymätodistuksen.
Syntymärekisteröinnin puute ei tarkoita automaattisesti kansalaisuudettomuutta.
Plan toimii maailmanlaajuisesti syntymärekisteröinnin puolesta. Työn tuloksena uudistettu lainsäädäntö on tuonut syntymärekisteröinnin kymmenessä maassa 153 miljoonan lapsen ulottuville.
Kansalaisuudettomat lapset joutuvat muita helpommin ihmiskaupan tai hyväksikäytön uhreiksi, kertoo kehitysyhteistyöjärjestö Planin ja YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n julkaisema tuore raportti.
Ilman kansalaisuutta, henkilöllisyystodistusta ja laillista asemaa lapset joutuvat helpommin esimerkiksi lapsiavioliiton tai muun hyväksikäytön uhreiksi.
Ilman minkään valtion kansalaisuutta myös koulutus ja terveydenhuolto jäävät lapselta usein saamatta.
UNHCR:n mukaan maailmassa on jopa kuusi miljoonaa kansalaisuudetonta lasta.
Oikeus nimeen ja kansalaisuuteen
YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen 7. artikla sanoo, että jokainen lapsi on rekisteröitävä heti syntymänsä jälkeen, ja että lapsella on oikeus nimeen ja kansalaisuuteen.
Tämä oikeus voi jäädä toteutumatta monista syistä.
Rekisteröimättömyyden syynä on puuttuva poliittinen tahto, riittämätön infrastruktuuri, vanhempien vähäiset tiedot rekisteröinnistä ja rekisteröinnin kallis hinta.
Myös sukupuoleen ja etniseen alkuperään kohdistuva syrjintä on yksi syistä.
Lapset, joiden vanhemmat ovat eri maiden kansalaisia, tai lapset, jotka syntyvät muualla kuin vanhempiensa kotimaassa, voivat pudota kansallisten lainsäädäntöjen sudenkuoppiin. Lapset voivat myös periä kansalaisuudettomuuden vanhemmiltaan.
Yli 25 maassa naiset eivät voi siirtää kansalaisuuttaan lapsilleen samalla tavoin kuin miehet.
Tämän johdosta lapset jäävät kansalaisuudettomiksi, jos he eivät saa kansalaisuutta isältään, jos isästä ei ole tietoa tai hän ei halua tunnustaa lasta.
Syntymätodistus on rokotus
kansalaisuudettomuutta vastaan
Kansalaisuutta vaille jääminen uhkaa myös lapsia, jotka ovat joutuneet hylätyiksi vailla tietoa syntymäpaikasta tai vanhempien henkilöllisyydestä.
Syntymärekisteröinnin hankaluus, maksullisuus ja ulkomaalaisiin lapsiin kohdistuva syrjintä lisäävät kansalaisuudettomuuden riskiä.
Syntymätodistus on paras rokotus kansalaisuudettomuutta vastaan – se määrittelee juridisesti pitävästi lapsen syntymäpaikan ja tämän vanhemmat.
Rekisteröimättömyys yhdistyneenä erityisiin olosuhteisiin, kuten pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon sekä kansallisen lainsäädännön puutteisiin, tuottaa kansalaisuudettomuutta.
Plan ja UNHCR ovat yhdistäneet voimansa kansalaisuudettomuuden poistamisessa.
Järjestöjen julkaisema uusi raportti Under the radar and underprotected korostaa, että kaikkien maailman valtioiden tulisi lisätä lakeihinsa kansalaisuudettomuutta ehkäisevät pykälät.
Järjestöt myös vaativat valtioita toteuttamaan syntymärekisteröinnin kaikille syntyville lapsille ja ottamaan kansalaisuudettomat lapset huomioon kansallisessa ja ylikansallisessa päätöksenteossa.
Ei töitä ilman henkilöllisyystodistusta
Momo ja Maneenuch ovat nuoria tyttöjä, jotka asuvat Pohjois-Thaimaassa Chiang Rain maakunnassa. He ovat kansalaisuutta vaille jääneitä siirtotyöläisten lapsia.
– Thaimaan henkilöllisyystodistuksen puute on jo ongelma, mutta en anna sen masentaa. Olen päättänyt selvitä, sanoo Momo.
Maneenuch kertoo, että useimmat lapset hänen yhteisössään lopettavat koulun lukion jälkeen ja lähtevät kaupunkiin etsimään töitä hotelleissa ja ravintoloissa. Jatkamalla opintoja pitemmälle voisi kuitenkin saada parempia töitä.
– Pelkään, etten voi opiskella lukiota pidemmälle, koska perheeni on köyhä.
Hyvien töiden saamisen voi estää myös syntymätodistuksen puute. Ilman henkilöllisyystodistusta ei ole pääsyä virallisen sektorin työpaikkoihin.
Syntymärekisteröintikampanjan johdosta Momo ja Maneenuch tietävät nyt, että Thaimaan tuoreen lainsäädännön nojalla heillä on oikeus syntymätodistukseen, joka on ensimmäinen askel kohti Thaimaan kansalaisuutta.
Tänään, 20. marraskuuta vietetään lapsen oikeuksien päivää.
Syntymärekisteröinti
Joka vuosi noin 51 miljoonaa vastasyntynyttä lasta jää rekisteröimättä. Suurin osa heistä syntyy kehitysmaihin.
Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa vain kolmannes alle viisivuotiasta lapsista on rekisteröity.
Joissakin maissa, kuten Bangladeshissa, Liberiassa ja Etiopiassa, alle kymmenen prosenttia vastasyntyneistä saa syntymätodistuksen.
Syntymärekisteröinnin puute ei tarkoita automaattisesti kansalaisuudettomuutta.
Plan toimii maailmanlaajuisesti syntymärekisteröinnin puolesta. Työn tuloksena uudistettu lainsäädäntö on tuonut syntymärekisteröinnin kymmenessä maassa 153 miljoonan lapsen ulottuville.
uutiskirje 
