Niin Suomen kuin Euroopankin talouden näkymät ovat jälleen olleet viime päivinä runsaasti esillä. Torstaina vietettiin varsinaista työmarkkinapäivää, kun samaan aikaan koolla olivat sekä palkansaajajärjestö SAK:n valtuusto että työnantajien Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n edustajisto.
Molemmissa kokouksissa puhuttiin aika isoilla kirjaimilla niin sanotun raamisopimuksen umpeutumisen jälkeisestä ajasta. Puheenaihe oli yhteinen, mutta lähestymistapa sekä johtopäätökset tulevasta miltei vastakkaiset. Molemmissa leireissä ollaan huolestuneita talous- ja työllisyyskehityksestä, mutta käsitykset tulevasta eroavat toisistaan kuin yö ja päivä.
EK:n uusi johto antoi hallituksen jättävän puheenjohtaja Ola Johanssonin ladella seminaariosiossaan järjestön madonluvut niin hallituksen kuin palkansaajienkin suuntaan.
EK:n mielestä yleisiin palkankorotuksiin ei ole lähivuosina lainkaan varaa.
EK ei halua raamisopimukselle jatkoa vaan alkaa suuntautua jo nyt toimialakohtaisiin sopimuksiin. Kilpailukyvyn palauttamiseen vedoten työnantajien etujärjestö haluaa viedä sopimustoiminnan – jo viime vuosina tutuksi tulleen linjauksen mukaisesti – mahdollisimman alas aina yritystasolle saakka. Samalla se vaatii julkisen sektorin supistamista ja vastustaa verotuksen kiristämistä.
Tilanne vaatii poikkeuksellisia toimia EK:n mukaan siksi, että Suomi kärsii Euroopan talouskriisin kroonistumisesta ja vienti alkaa tökkiä myös tärkeisiin Saksaan ja Ruotsiin.
SAK:n valtuustossa puhuneen puheenjohtaja Lauri Lylyn viesti oli miltei päinvastainen. Lyly haluaa raamisopimuksen jatkamista vuoden mittaisella työllisyyssopimuksella, jossa olisivat mukana niin työmarkkinaosapuolet kuin omalla panoksellaan myös hallitus. Lylyn mielestä sopimukseen pitäisi päästä nopeasti, mahdollisesti jo keväällä.
SAK:n puheenjohtajan mielestä työllisyyssopimuksessa sovittaisiin vain jatkovuoden palkoista. EK:n mielestä taas yleisiin palkankorotuksiin ei ole lähivuosina lainkaan varaa.
Uusittu johto tuonee EK:hon uudenlaisen neuvottelukulttuurin. Ehkä juuri siksi eroavan johdon edustaja sai tuoda julki EK:n tiukat linjaukset.
Tulehtuneissa suhteissa on parannettavaa. Koulutuskiistaan on löydyttävä ratkaisu, muutoin tiedossa ovat levottomat ajat. Samoin on löydyttävä yhteinen näkemys talouden kehitykseen vaikuttavista ratkaisuista. Monilta osin näkemyserot ovat miltei valovuoden päässä toisistaan.
Molempien järjestöjen johto tosin esiintyi torstaina näkemyseroista huolimatta yhteistyöhaluisina toisiaan kohtaan. Lyly muun muassa toivoi työmarkkinajärjestöjen pyrkivän yhdessä tekemään hallituksen puolivälitarkasteluun mennessä omat ehdotuksensa, joilla voidaan saada aikaan kasvua ja edistää vientiä.
uutiskirje 
