Kreikan velkasaneerauksesta puhutaan yhä avoimemmin. Kreikka aloitti maanantaina lainapapereidensa ostamisen pois markkinoilta Euroopan kriisirahaston rahoituksella. Maa yrittää ostaa yksityisiltä sijoittajilta kolmenkymmenen miljardin nimellisarvoiset velkapaperit noin kymmenellä miljardilla eurolla. Näin se leikkaisi veloistaan 20 miljardia euroa.
Asiantuntijoiden mukaan Kreikka ei kuitenkaan selviä omin toimin veloistaan, vaan niitä leikataan lisää. Ei kuitenkaan kovin pian, sillä aikataulun sanelevat Saksan liittovaltiovaalit syyskuussa.
Tätä mieltä oli Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman maanantaina Ylen A-studiossa. Hän huomautti, että Kreikan velkataakkaa on kevennetty jo kahdesti. Alkuvuodesta tehdyllä velkajärjestelyllä yksityiset sijoittajat menettivät noin sata miljardia. Marraskuussa lykättiin velkojen takaisinmaksua ja alennettiin niiden korkoa. Silti Korkmanin mukaan on todennäköistä, ettei Kreikka selviä veloistaan.
Korkmanin mukaan leikkauspäätöstä kuitenkin lykätään poliittisista ja taloudellisista syistä.
– Yksi on se, että Saksassa on ensi vuonna liittovaltiovaalit. Toinen on se, että viime kuukausien aikana tilanne on jonkin verran parantunut. Italia saa lainaa alemmalla korolla kuin pitkään aikaan ja pääomaa palaa Espanjaan, josta oli aiemmin pääomapako. Luulen, että nyt ei haluttu vaarantaa näköpiirissä ollutta tilanteen rauhoittumista, joka tuskin kuitenkaan on kestävä, hän arvioi A-studiossa.
Velka ylittää ennusteet
Erikoistutkija Heikki Taimio Palkansaajien tutkimuslaitoksesta totesi viime viikolla laitoksen blogissa, että ainakin Saksan vaaleihin asti kriisimaiden auttamista hallitsee liittokansleri Angela Merkelin tarve välttää luottotappioita, jotka koituisivat maiden velkasaneerauksista viime kädessä veronmaksajien ja siis äänestäjien maksettaviksi.
Painetta Kreikan velkasaneeraukseen lisää se, että maan velkataakka eli julkisen velan suhde bruttokansantuotteen arvoon ylittää jatkuvasti siitä tehdyt ennusteet. Esimerkiksi Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi pari kuukautta sitten Kreikan kuluvan vuoden velkasuhteen ylittävän 27 prosentilla sen itsensä kaksi vuotta aiemmin tekemän ennusteen.
Kiristyksestä ennakoitua enemmän haittaa
Ennusteet ovat ylittyneet, koska Kreikan vyönkiristysten taloutta lamauttavat vaikutukset ovat olleet ennakoitua suurempia.
Taimion mukaan EU:n komission ja IMF:n välillä vallitsee nyt selkeä riita siitä, parantavatko ankarat vyönkiristykset markkinavoimien luottamusta kriisimaiden velanhoitokykyyn vai eivät.
”Jos vastaus on kielteinen, niin kuinka pitkälle komissio olisi valmis menemään kiristystoimien voimistamisessa? Jotkut merkit – esimerkiksi löysätyt vaatimukset Espanjan ja Kreikan budjettialijäämien supistamiselle – ovat jo viitanneet komission linjan pehmenemiseen tässä suhteessa”.
Kreikan oman budjetin mukaan maan velkasuhde nousee kuluvan vuoden 175,6 prosentista ensi vuoden 189,1 prosenttiin ja vuoden 2014 191,6 prosenttiin. Euromaiden marraskuussa tekemillä ratkaisuilla velkasuhde on määrä painaa 124 prosenttiin vuoteen 2020 ja vuonna 2022 alle 110 prosenttiin.
Merkelillä uusi asento
”Virallisia tahoja lukuun ottamatta on vaikea löytää ketään, joka pitäisi tällaista Kreikan kehitystä uskottavana. Maan pitäisi esimerkiksi vuosina 2016–2020 alentaa velkasuhdettaan 51 prosenttiyksikköä ja senkin jälkeen liki samaa tahtia. Kreikka joutuu kiristämään vyötä pitkään, eikä sillä ole ainakaan eurossa pysyessään realistisia mahdollisuuksia päästä nauttimaan vientibuumista, joka kirittäisi maan sellaiseen talouskasvuun, että velkataakka alkaisi helpottaa”, kirjoittaa Taimio.
Hän uskoo todellisen helpotuksen tulevan velkasaneerauksen muodossa Saksan vaalien jälkeen, jolloin vallassa on ehkä kristillisdemokraattien ja sosiaalidemokraattien suuri koalitio.
Liittokansleri Angela Merkel väläyttikin viime viikonloppuna lehtihaastattelussa Kreikan velkojen leikkaamista aikaisintaan vuonna 2014.
– Jos Kreikka tulee jossain vaiheessa taas toimeen tuloillaan, ottamatta uutta lainaa, pitää tilannetta arvioida. Näin tapahtuu kuitenkin vasta 2014–15, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, sanoi Merkel Bild am Sonntag -lehden haastattelussa sunnuntaina.
Aiemmin Saksa on vastustanut uusia velkahelpotuksia.
uutiskirje 
