KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Kirjailija löysi palkitun romaaninsa aiheen hautausmaalta

Aki Ollikainen löysi aiheen palkittuun esikoisromaaniinsa jouluna Haapajärven hautausmaalta.

Aki Ollikainen löysi aiheen palkittuun esikoisromaaniinsa jouluna Haapajärven hautausmaalta. Kuva: Jarmo Lintunen

Aki Ollikaisen Nälkävuosi-teoksen kieli on kirjallisuuden juhlavalaistusta.

Siskotuulikki Toijonen Juha Drufva
16.12.2012 12.00
Fediverse-instanssi:

Esikoiskirjailija Aki Ollikainen nousi kohisten kotimaisen kirjallisuuden Parnassolle voitettuaan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon esikoisteoksellaan Nälkävuosi. Teos nousi myös Finlandia-ehdokkaaksi.

– Totta kai se on merkittävä ponnahduslauta, sillä palkinnot ja ehdokkuudet tuovat myös näkyvyyttä. Taloudellisesti 15 000 euron palkinto mahdollistaa, että voin ensi vuoden keskittyä seuraavan kirjan kirjoittamiseen, Sammatissa Eeva Joenpellon entisessä kotitalossa perheineen asuva, 39-vuotias esikoiskirjailija Ollikainen tyytyväisenä toteaa.

WSOY:n kirjallisuussäätiön myöntämä kausi kirjailijatalossa mahdollisti toimittajana Kolarissa työskennelleelle Ollikaiselle unelman toteuttamisen, heittäytymisen vapaaksi kirjailijaksi.

Idea Haapajärven hautausmaalla

Nälkävuosi on tiivis, historiallista aihepiiriä sanataiteen parhaiden perinteiden keinoin kuvaava syvän emotionaalinen pienoisromaani. Ollikaisen hallittu ja tavattoman kaunis kieli ovat kirjallisuuden juhlavalaistusta. Kirja on ”ihmisen tarina, sen kautta mitä hän on – ei sen kautta, miltä hän ulospäin näyttää. Ei mikään sosiaalinen raportti”, Ollikainen kuvaa teostaan.

Hän on tarttunut rankaan historialliseen aiheeseen. Idea Nälkävuosi-kirjaan kehkeytyi Haapajärven jouluisella hautausmaalla.

– Kävimme siellä viemässä kynttilöitä vaimon sukulaisten haudoille. Yksi hautamuistomerkki oli hyljätyn tuntuinen, sitä ei valaissut yksikään kynttilä. Se oli nälkävuosina kuolleille pystytetty muistokivi. Se pysäytti, ja aloin miettimään, millaisia ihmisiä nuo nälkään, kylmään ja tauteihin kuolleet oikein olivat. Kokemus oli voimakas ja herätti syvää myötätuntoa. Aluksi he hahmottuivat minulle vain kasvottomana, harmaana joukkona. Piti oikein pinnistellä, että pystyin kuvittelemaan heidät yksilöinä. Halusin kirjoittaa jollekin heistä tarinan – ikään kuin nostaa heidät esiin unohduksen yöstä.

– Näen itse tarinassa yhtymäkohtia tähänkin päivään. Nälänhätä on yhä akuutti ongelma. Vaikkapa Afrikan sarvi on nykyään henkisesti yhtä lähellä tai kaukana Helsingistä kuin Sisä-Suomen syrjäseudut olivat 1860-luvulla. Eikä eriarvoisuutta etsiäkseen tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.

Vaivaistalo-Suomen rakenneongelmat

Nälkävuosina 1867–68 kuoli arviolta 140 000 suomalaista. Varsinaisia katovuosia Suomessa olivat vuodet 1862, 1865 ja 1867, sääolojen suistuessa täysin raiteiltaan.

Ristiinalainen talonpoika Mikko Nuutilainen merkitsi muistikirjaansa helluntaina 11. kesäkuuta 1867:

”Järvet ja lammet ovat vielä jäässä ja luntakin on vielä paikoin eikä puissa näy vielä edes lehtien alkuja. Vasta kauraa on hieman kylvetty. Helmikuun 2. päivänä elohopea hyytyi pesäänsä ja täysi talvi tuli jo lokakuussa. Vielä vapunpäivänä ei ollut merkkiäkään kesästä ja toukokuun lopussa ajettiin hevosilla jäillä.”

Suomi sai oman markan 1865. Uuden rahayksikön vakauttamiseksi ei haluttu ostaa viljaa ulkomaisella lainalla. Kato kohtasi syksyllä 1867 koko Pohjois-Euroopan lisäksi myös Pohjois-Venäjällä sekä Espanjassa ja Portugalissa.

Suomalaiset lihan ja voin tuottajat myivät tuotteensa halpaan hintaan ulkomaille saadakseen viljaa. Leipäviljaa korvattiin petulla, vehkajuurilla, puimajätteillä, oljilla ja akanoilla.

Sammal- ja jäkäläleivän valmistus sekä sienten kerääminen arveluttivat. Syyskuun alun pakkasyöt tuhosivat sienisadonkin.

Kehitysmaan tasolla rimpuilevan vaivaistalo-Suomen rakenteellisten ongelmien taustalla vaikuttivat muun muassa köyhien alueiden voimakas väestönkasvu, riippuvuus tuontiviljasta, huonot kulku- ja viestintäyhteydet, valtiontalouden ainainen epävakaus, yksipuolinen elinkeinorakenne, alkeellinen avustus- ja hätäapujärjestelmä, heikko sivistystaso, karjatalouden vähäisyys ja alkeellisuus, ruokaviljan salapoltto, yksipuolinen ja tehoton viljelyskulttuuri, kaskiviljelyn kriisiytyminen itäisessä Suomessa, jyrkät elintaso- ja luokkaerot sekä täydellinen epädemokraattisuus.

Aki Ollikaisen laajempi haastattelu ja nälkävuosien laajempi taustoitus löytyvät perjantaina 14. joulukuuta ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Arkistokuvassa San Salvadorin ympäristötuomioistuimen tuomari Samuel Lizama tarkastaa hakattua metsäaluetta Santo Tomásin osuuskunnan mailla San Luis Talpassa.

Keski-Amerikassa luonnonvarojen laiton kauppa ulottuu eläimistä metsiin ja kultaan

Denise Rudbergin Queen-trilogian päätös jatkaa sen kuvausta, millainen luolamiesten maa Ruotsi oli vain 50 vuotta sitten

Armeijan rakennelmia ja laajojen metsäalueiden raivauksia Armenian ja Azerbaidžanin rajalla Šikahoghin luonnonsuojelualueella. Armeniasta, Libanonista ja muilta konfliktialueilta kertynyt tieto osoittaa, ettei luonnon monimuotoisuuden suojelua voi tarkastella erillään sotien ympäristövaikutuksista.

Militarisoituminen uhkaa Kaukasuksen arvokkainta luonnonpuistoa – luontotuhot näkyvät konfliktialueilla ympäri maailmaa

Keskustan Anteilta Kurviselta ja Kaikkoselta on puhti pois.

Energiansa ja identiteettinsä kadottanut keskusta kokoontuu kriisitunnelmissa

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

 
02

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

 
03

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
04

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

 
05

Vasemmistoliitolle mittaushistorian paras tulos HS-gallupissa, kokoomukselle huonoin

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

”Irvokasta demarit” – SDP:ltä yllättäen yli miljardin säästöidea sotesta, kertoo HS

20.11.2026

Bluffia, sanoo Koskela – Kokoomus täyssolmussa eläkekantansa kanssa

20.11.2026

Pia Lohikoski: Hallituksen opintotukiuudistus ei korjaa opiskelijoiden toimeentulo-ongelmia

20.11.2026

Työntekijöiden järjestäytymisasteen nostaminen hallitusohjelmaan, Minja Koskela esitti SAK:n vaalitentissä

20.11.2026

Suomessa ei ole vain EU:n korkein työttömyys, vaan myös OECD-maiden korkein nuorisotyöttömyys

20.11.2026

Tuorein rasismikohu asettaa toimittajien ihmettelyn hassuun valoon – Pitääkö vieläkin ihmetellä, miksi vasemmisto sanoo perussuomalaisille ei

19.11.2026

Orpon hallitus yrittää vesittää alustatyöntekijöiden aseman parantamisen, sanoo vasemmistoliiton Koskela

19.11.2026

Razmyarin maalitus todistaa, että perussuomalaiset edustaa parlamentaarista äärioikeistoa, sanoo Honkasalo

19.11.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Nuoret tarvitsevat konkreettisen vision paremmasta työelämästä

19.11.2026

SAK:n tavoite on, että valta vaihtuu seuraavissa vaaleissa

19.11.2026

”Mitä hyötyä Suomelle syntyy toimimisesta datavarastona” – Stubbin hehkutus datakeskuksista kerää kritiikkiä

19.11.2026

”Huonoa johtamista” – Demarit äänestivät käännytyslain puolesta, mutta asia repii edelleen eduskuntaryhmää

18.11.2026

Vasemmistonaiset: Gynekologin palveluiden tulee kuulua julkiseen terveydenhuoltoon

18.11.2026

Mai Kivelä: Hallitus on valmis heikentämään päästövähennysten kaikista keskeisintä työkalua

18.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset