KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kulttuuri

Kirjailija löysi palkitun romaaninsa aiheen hautausmaalta

Aki Ollikainen löysi aiheen palkittuun esikoisromaaniinsa jouluna Haapajärven hautausmaalta.

Aki Ollikainen löysi aiheen palkittuun esikoisromaaniinsa jouluna Haapajärven hautausmaalta. Kuva: Jarmo Lintunen

Aki Ollikaisen Nälkävuosi-teoksen kieli on kirjallisuuden juhlavalaistusta.

Siskotuulikki Toijonen Juha Drufva
16.12.2012 12.00

Esikoiskirjailija Aki Ollikainen nousi kohisten kotimaisen kirjallisuuden Parnassolle voitettuaan Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon esikoisteoksellaan Nälkävuosi. Teos nousi myös Finlandia-ehdokkaaksi.

– Totta kai se on merkittävä ponnahduslauta, sillä palkinnot ja ehdokkuudet tuovat myös näkyvyyttä. Taloudellisesti 15 000 euron palkinto mahdollistaa, että voin ensi vuoden keskittyä seuraavan kirjan kirjoittamiseen, Sammatissa Eeva Joenpellon entisessä kotitalossa perheineen asuva, 39-vuotias esikoiskirjailija Ollikainen tyytyväisenä toteaa.

WSOY:n kirjallisuussäätiön myöntämä kausi kirjailijatalossa mahdollisti toimittajana Kolarissa työskennelleelle Ollikaiselle unelman toteuttamisen, heittäytymisen vapaaksi kirjailijaksi.

Idea Haapajärven hautausmaalla

Nälkävuosi on tiivis, historiallista aihepiiriä sanataiteen parhaiden perinteiden keinoin kuvaava syvän emotionaalinen pienoisromaani. Ollikaisen hallittu ja tavattoman kaunis kieli ovat kirjallisuuden juhlavalaistusta. Kirja on ”ihmisen tarina, sen kautta mitä hän on – ei sen kautta, miltä hän ulospäin näyttää. Ei mikään sosiaalinen raportti”, Ollikainen kuvaa teostaan.

Hän on tarttunut rankaan historialliseen aiheeseen. Idea Nälkävuosi-kirjaan kehkeytyi Haapajärven jouluisella hautausmaalla.

– Kävimme siellä viemässä kynttilöitä vaimon sukulaisten haudoille. Yksi hautamuistomerkki oli hyljätyn tuntuinen, sitä ei valaissut yksikään kynttilä. Se oli nälkävuosina kuolleille pystytetty muistokivi. Se pysäytti, ja aloin miettimään, millaisia ihmisiä nuo nälkään, kylmään ja tauteihin kuolleet oikein olivat. Kokemus oli voimakas ja herätti syvää myötätuntoa. Aluksi he hahmottuivat minulle vain kasvottomana, harmaana joukkona. Piti oikein pinnistellä, että pystyin kuvittelemaan heidät yksilöinä. Halusin kirjoittaa jollekin heistä tarinan – ikään kuin nostaa heidät esiin unohduksen yöstä.

– Näen itse tarinassa yhtymäkohtia tähänkin päivään. Nälänhätä on yhä akuutti ongelma. Vaikkapa Afrikan sarvi on nykyään henkisesti yhtä lähellä tai kaukana Helsingistä kuin Sisä-Suomen syrjäseudut olivat 1860-luvulla. Eikä eriarvoisuutta etsiäkseen tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan.

Vaivaistalo-Suomen rakenneongelmat

Nälkävuosina 1867–68 kuoli arviolta 140 000 suomalaista. Varsinaisia katovuosia Suomessa olivat vuodet 1862, 1865 ja 1867, sääolojen suistuessa täysin raiteiltaan.

Ristiinalainen talonpoika Mikko Nuutilainen merkitsi muistikirjaansa helluntaina 11. kesäkuuta 1867:

”Järvet ja lammet ovat vielä jäässä ja luntakin on vielä paikoin eikä puissa näy vielä edes lehtien alkuja. Vasta kauraa on hieman kylvetty. Helmikuun 2. päivänä elohopea hyytyi pesäänsä ja täysi talvi tuli jo lokakuussa. Vielä vapunpäivänä ei ollut merkkiäkään kesästä ja toukokuun lopussa ajettiin hevosilla jäillä.”

Suomi sai oman markan 1865. Uuden rahayksikön vakauttamiseksi ei haluttu ostaa viljaa ulkomaisella lainalla. Kato kohtasi syksyllä 1867 koko Pohjois-Euroopan lisäksi myös Pohjois-Venäjällä sekä Espanjassa ja Portugalissa.

Suomalaiset lihan ja voin tuottajat myivät tuotteensa halpaan hintaan ulkomaille saadakseen viljaa. Leipäviljaa korvattiin petulla, vehkajuurilla, puimajätteillä, oljilla ja akanoilla.

Sammal- ja jäkäläleivän valmistus sekä sienten kerääminen arveluttivat. Syyskuun alun pakkasyöt tuhosivat sienisadonkin.

Kehitysmaan tasolla rimpuilevan vaivaistalo-Suomen rakenteellisten ongelmien taustalla vaikuttivat muun muassa köyhien alueiden voimakas väestönkasvu, riippuvuus tuontiviljasta, huonot kulku- ja viestintäyhteydet, valtiontalouden ainainen epävakaus, yksipuolinen elinkeinorakenne, alkeellinen avustus- ja hätäapujärjestelmä, heikko sivistystaso, karjatalouden vähäisyys ja alkeellisuus, ruokaviljan salapoltto, yksipuolinen ja tehoton viljelyskulttuuri, kaskiviljelyn kriisiytyminen itäisessä Suomessa, jyrkät elintaso- ja luokkaerot sekä täydellinen epädemokraattisuus.

Aki Ollikaisen laajempi haastattelu ja nälkävuosien laajempi taustoitus löytyvät perjantaina 14. joulukuuta ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markku Ropposen Kuhalat ovat harvinainen tapaus: sarja vain paranee vanhetessaan.

Kuhalan aina vain surrealistisemmat seikkailut aiheuttavat naurunpyrskähdyksiä Markku Ropposen uusimmassa teoksessa

Antonio Negri (vas.) ja Michael Hardt vuonna 2013.

Väen ja Imperiumin filosofi Antonio Negri – Joulukuussa kuolleen filosofin perintö tulee vaikuttamaan yhteiskunnallisiin liikkeisiin vielä pitkään

Uhkaava kansikuva ei täysin vastaa Mustan linnun tarinaa.

Frida Skybäckin ihmissuhdedekkari Musta lintu osoittaa, että jännitys on tiheämpää ilman väkivaltaa

Vladimir Putinin valtakauden alusta tulee vuoden lopulla kuluneeksi 25 vuotta. Sinä aikana Venäjälle on luotu fasistisella kasvatustyöllä Hitlerjugendin kaltainen uusi sukupolvi.

Vaikka Putinista joskus päästään, fasismista Venäjällä ehkä ei, koska Z-sukupolvea on aivopesty siihen yli 20 vuotta

Uusimmat

Hanna Sarkkisella oli kyselytunnilla mukanaan 35¿000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus Palestiinan valtion tunnustamiseksi.

Kysymys Palestiinan tunnustamisesta kuumensi kyselytuntia – vasemmistoliitolla 35000 suomalaisen allekirjoittama vetoomus

Rönni-Sällinen leikkausten vaikutuksista palvelualojen työntekijöihin: ”Sitten ei osteta lääkkeitä tai talvikenkiä tai tingitään ruoasta”

Keskiviikkona julkaistun tutkimuksen mukaan Ilmaston lämpeneminen johti tänä kesänä hellekuolemien kolminkertaistumiseen Euroopassa.

Perussuomalaiset uhosi julkisuudessa ilmastopolitiikasta, taipui hiljaa hallituksessa ja eduskunnassa

Timo Furuholm.

Kansanedustaja huolissaan mediakentästä: ”Ministeri on käyttänyt koko hallituskauden Ylen moukarointiin”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Minja Koskela: ”Tulevaisuuden metsäteollisuutta ei rakenneta sellun varaan”

 
02

Anna Kontula: ”Sivistyneitä ihmisiä ei kasvateta niin, että tarjotaan heille vain oikeita oppeja”

 
03

Katsoin seitsemän kautta West Wingiä ja tajusin, miksi länsimaiset liberaalit ovat tuomittuja häviämään

 
04

Leikkaukset kylvävät tuhoa ammatillisessa koulutuksessa

 
05

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Orpon hallituksen sosiaaliturvaleikkaukset iskevät osa-aikatyötä tekeviin naisiin, kertoo Laboren selvitys

18.09.2025

Britannia tunnustamassa Palestiinan viikonloppuna – vasemmistoliitto, SDP ja vihreät vaativat Suomelta samaa

18.09.2025

Suomalainen media ei osaa käsitellä oman alansa kriisiä – Ala-arvoinen keskustelu STT:stä osoittaa sen

18.09.2025

Puolustusvoimien asehankinnat tukevat palestiinalaisten kansanmurhaa, kertoo Amnestyn selvitys

18.09.2025

Persut hävisi ensimmäisen erän räyhäkkäillä maahanmuuttopuheillaan, osoittaa HS-gallup, nyt käynnissä on toinen

17.09.2025

Mai Kivelä: Raakkutuho ei saa toistua – vesistöjen suojavyöhykkeet saatava lakiin

17.09.2025

Suomi ajamassa itseään häpeäpaaluun, Honkasalo kommentoi hallituksen päättämättömyyttä tunnustaa Palestiina

17.09.2025

Todisteet Israelin suorittamasta palestiinalaisten kansanmurhasta ovat kiistattomat, Suomen ja muun lännen ikuinen häpeä on, että sen sallitaan jatkua

17.09.2025

ETLAn ja Pellervon vuoro vetää matto Orpon talousoptimismin alta

17.09.2025

Matti Vanhanen ohittaa metsäesseessään sen tutkimustiedon, mitä meillä metsistä jo on

17.09.2025

Populistinen keskustelu maahanmuuttajien sosiaaliturvasta kaipaa muutaman tarkennuksen

16.09.2025

Velkajarru voi pakottaa leikkaamaan taantumassa, Laboresta vaihtoehto

16.09.2025

Israelin ylin poliittinen johto yllytti kansanmurhaan Gazassa, katsoo YK:n alainen tutkimusryhmä

16.09.2025

Seitsemän vuoden päästä Suomessa on 100 000 koululaista vähemmän – Väestöennusteiden numeroista ei kyetä edes keskustelemaan, saati sitten toimimaan

16.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään