Työpaikkojen arvioidaan lisääntyvän etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä vähittäiskaupassa. Teollisuuden työpaikkojen ennustetaan vähenevän.
Opetushallitus on ennakoinut yhdessä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa työvoiman kysyntää ja koulutustarpeita vuoteen 2025. Ennakointi perustuu kahteen vaihtoehtoon, joiden tulevaisuudenlupaukset poikkeavat toisistaan.
Perusvaihtoehdossa työllisten määrä vähenee 20 000:lla ja tavoitevaihtoehdossa lisääntyy 50 000:lla.
– Perusvaihtoehdon ideana on pitkän aikavälin kehityksen jatkuminen. Työllisyysasteeksi on oletettu 72 prosenttia. Tavoitevaihtoehdossa ajatus on työvoiman mahdollisimman tehokas käyttö ja 75 prosentin työllisyysaste, Opetushallituksen opetusneuvos Ilpo Hanhijoki selittää.
Työnantajat eivät ole yleensä pystyneet ennustamaan työvoimantarvettaan edes kahden vuoden päähän. Miten Opetushallitus uskaltaa ennustaa vuoteen 2025?
– Yritystoiminnassa ei pystytä kovin hyvin ennakoimaan suhdannevaihteluita. Meidän tavoitteemme on etsiä pitkän aikavälin kehityskulkuja, katsoa suhdanteiden yli.
Koulutus vastaa ennustettuun kysyntään
Tavoitevaihtoehdossa tavoitellaan Hanhijoen mukaan nimensä mukaisesti sitä, mihin suuntaan asioiden toivottaisiin ja haluttaisiin kehittyvän.
Hänen mielestään on turha kysyä, kumpi ennusteista toteutuu. Pitäisi kysyä, kumpaa halutaan. Koulutus nähdään Hanhijoen mukaan keskeisenä välineenä saavuttaa tiettyjä asioita.
– Teemme koulutustarve-ennakointia siltä pohjalta, että jos tavoitteena on tuon tyyppinen tulevaisuus, miten nuoret pitäisi kouluttaa, että siihen päästään.
Siihen, missä ammateissa työpaikkoja jatkossa avautuu, vaikuttaa Hanhijoen mukaan kaksi asiaa.
– Merkittävässä roolissa on, paljonko ammattiryhmästä poistuu työvoimaa tietyn ajan kuluessa. Toinen vaikuttava asia on, kasvaako ammattiryhmä, pysyykö nykyisellään vai supistuuko se.
Supistuvilla aloillakin avautuu jatkossa työpaikkoja.
– Näillä aloilla ikärakenne on vanhentunut jo pitkään ja lähivuosina poistuu paljon työntekijöitä. Sieltä voi avautua työpaikkoja merkittävässä määrin korvaamaan poistuneita.
Teollisuus voi myydä myös palveluita
Suomi on perinteisesti seissyt puujaloilla ja myöhemmin kännykkäjaloilla. Eikö näille aloille kannata enää kouluttautua?
– Ei tämä tilanne ihan niin mustavalkoinen ole. Jatkossa on toiveita, että jalkoja olisi vähän useampi kuin nämä perinteiset.
Hanhijoen mukaan viesti julkisuudessa kärjistyy niin, että vain kasvualoille kannattaa pyrkiä.
– Vaikka esimerkiksi metsäteollisuus on supistuva ala, kyllä sillä kohtuullisen merkittävä asema vientialana tulee olemaan jatkossakin. Samoin metalliteollisuudella.
Hanhijoki puhuu myös palveluista kasvualana.
– Tavoitevaihtoehdossa ajatellaan, että vientituotteisiin liittyisi nykyistä enemmän myös palveluita. Esimerkiksi hissi- ja liukuporras sekä paperikonepuolella näin on jo nyt.
lehti 