Gallupeissa vasemmalla johtaa niukasti demaripuolueen entinen johtaja, sittemmin puolueesta eronnut sosialidemokraatti Miloš Zeman, 68. Oikealla laidalla pyrkii Prahan linnan isännäksi ruhtinas Karel Schwarzenberg, 75.
Schwarzenbergin rahakas kampanjointi näytti voimansa jo ensimmäisellä kierroksella, kun hän pudotti pitkäaikaisen ennakkosuosikin, maltillisen oikeiston ehdokkaan Jan Fischerin.
Euroopan habsburgilaiseen katoliseen ylhäisaatelistoon kuuluva ruhtinas on kampanjan levinneimmissä tunnuksissa tyylitelty punaharjaiseksi punkkariksi. Lätkä toistuu t-paidoissa ja julisteissa ja se näkyi ruhtinaan kustantamissa ”Yö Kaarlen kanssa” -bileissä.
Sotaveteraanit vaativat Schwarzenbergia luopumaan ehdokkuudestaan.
Vaalitiimi vetoaa ruhtinaan aateliseen syntyperään ja sen tuomaan persoonallisuuteen. Tämä ikään kuin automaattisesti luo hyväntahtoisen ja leikkisän isähahmon kaikkien ”kunnon ihmisten” suojaksi katalan maailman luokkaristiriitoja ja politiikan likaista peliä vastaan.
Schwarzenbergin ylhäisaatelisuus avaa ovet kaikkiin hoveihin ja hyväveli-yhteisöihin ja hänet on yhtenä harvoista kutsuttu Tšekistä maailman mahtimiesten Bilderberg-ryhmän kokouksiin.
Leikkaajien ruhtinas
Schwarzenberg on osaltaan vastuussa Petr Necasin oikeistohallituksen raa’asta leikkauslinjasta. Tämän vaalitiimi on koettanut häivyttää näkyvistä.
Ruhtinas on ensimmäinen varapääministeri. Hänen johtamansa puolue TOP09 vastaa valtiovarainministeriöstä sekä sosiaali- ja työministeriöstä. Puolueen ministeri ajaa alas vähävaraisia suojellutta terveydenhoitojärjestelmää.
Kamppailun olennainen käänne tuli viime viikolla television suuressa vaaliväittelyssä.
Schwarzenberg sekoili puhuessaan niin sanotuista presidentti Edvard Benešin dekreeteistä, joiden pohjalta hallitus 1940–1945 Lontoossa ja sitten Prahassa hoiti natsimiehityksen aikaisen ja niiden jälkeisen hallinnon.
Näitä lakeja Tšekistä sodan jälkeen Saksaan siirrettyjen sudeettisaksalaisten järjestöt yhä vaativat kumottaviksi, vaikka maiden välisiin sopimuksiin on kirjattu, ettei niihin palata.
Ärtyneenä Schwarzenberg tuli laukaisseeksi, että ”…se mitä tehtiin, tuomittaisiin tänään karkeana ihmisoikeuksien loukkauksena. Ilmeisesti silloinen hallitus presidentti Beneš mukaan luettuna olisi joutunut Haagin tuomioistuimeen”.
Schwarzenbergin sanat koettiin niin loukkaaviksi, että esimerkiksi kaikki sotaveteraanien järjestöt vaativat häntä luopumaan ehdokkuudesta.
Aiheesta enemmän perjantaina 25.1. ilmestyneessä Viikkolehdessä.
uutiskirje 
