Lähes sukupuuttoon metsästetty saukko on palannut Suomen luontoon. Se on palannut myös saaristoon aina Ahvenanmaata ja Utön majakkasaarta myöten.
Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin toiminnanjohtaja Hannu Klemola jännitti viime heinäkuussa, saadaanko saukkohavaintoja myös Ahvenanmaalta, kun eläintä koskeva yleisökysely Varsinais-Suomessa alkoi. Nyt tiedetään saukon kotiutuneen saarimaakuntaankin.
– Saaristoalueiden saukot katosivat yli 30 vuotta sitten ja paluu on ollut hidasta. Tuoretta tietoa saariston saukkotilanteesta ei juuri ole. Yleisöhavainnot ovatkin nyt erityisen kiinnostavia ja lisäävät tietoa saukon levittäytymisestä vanhoille asuinalueilleen, toteaa saukkotutkija Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Havaintoja on saatu kaikkiaan jo yli sata ja ne jakautuvat lähes koko Varsinais-Suomeen. Erityisesti Salon seudulta on tullut paljon ilmoituksia. Saaristokunnista, Kemiönsaarta lukuun ottamatta, on kertynyt vain yksittäisiä havaintoja. Vielä on epäselvää, kuinka laajalti saukkoa tavataan saaristossa.
Yli talven jatkuvan yleisökyselyn saukoista järjestävät luonnonsuojelupiiri, Varsinais-Suomen ely-keskus sekä Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen yksikkö. Lajin yleisyys myös maakunnan sisämaassa on toistaiseksi huonosti tiedossa.
Helppo havaita lumijäljistä
Saukon havaitseminen on helpointa lumijäljistä. Jälkien avulla voi jopa laskea saukkojen yksilömäärän jollakin alueella.
Saukon vatsa ja häntä jättävät jäljen lumeen. Myös ns. liukumajälkiä voi tavata. Saukot voivat laskea mäkeä useaan kertaan vatsallaan kuten pikku lapset.
– Saukkopoikueet liikkuvat yleensä läpi talven yhdessä. Näissä emon ja sen yhden-kolmen poikasen jäljet eroavat ainakin alkutalvesta hieman toisistaan, joten jäljistä voi saada selville, jos jollakin alueella liikkuu saukkopoikue. Tiedot lisääntymisestä ovat merkittäviä, Sulkava kertoo.
Kesähavainnot ovat sikäli tärkeitä, että ne kertovat todennäköisesti eläimen lisääntymispaikasta.
Saukkohavaintoja voi palauttaa myös menneiltä vuosilta tai vuosikymmeniltä. Saukkojen elintapoihin liittyvät tiedot ja saukkoihin liittyvät tarinat kiinnostavat.
Kanta on vakaa
Vielä 1980-luvulla saukkoja oli vähän. Nyt Suomen saukkokanta on vakaa, ja se käsittää noin 2 500 yksilöä. Saukko on EU:n tiukasti suojelema laji.
Saukkoa kohtaan ei Klemolan mukaan ole tunnettu petovihaa. Sitä on metsästetty arvokkaan turkin vuoksi.
Luonnonsuojelijat ovat hyvillään siitä, että metsästäjät ovat lähteneet yhteistyöhön luonnonsuojelijoiden kanssa. Suojelijoilla ja metsästäjillä ei ole vastakkaisia intressejä saukon suhteen.
Aikuinen saukko voi painaa 12 kiloa ja olla yli metrin pituinen. Se on selvästi piisamia suurempi. Saukon turkki on sileä, kun piisamilla se on pörröinen.
Saukkohavaintoja voi ilmoittaa luonnonsuojelupiirin nettisivuilla. Lomakkeen lisäksi sivuilla on tietopaketti saukon jälkien tunnistamisesta. Havaintoja voi palauttaa myös postitse osoitteella Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri, Martinkatu 5, 20810 Turku tai soittamalla 02-2355255.
uutiskirje 
