Ehdotusta eläkeiän nostamiseksi on turha odottaa hallituksen puolivälitarkasteluun. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää teki tämän torstaina täysin selväksi. Sen sijaan hän haastoi hallituksen työllisyystalkoisiin.
– Korkea työllisyysaste on paras keino pitää hyvinvointipalvelut kunnossa sekä eläkerahoitus kestävällä pohjalla.
STTK:n mukaan hallituksen tulisi väljentää tiukkaa linjaansa. Luottoluokituksen pitäminen AAA:ssa, velkaantumisasteen katkaiseminen ja samanaikaiset veronkiristykset syövät järjestön mukaan kasvulta eväät.
– Pieni- ja keskituloisten verotusta tulisi keventää, jotta siitä ei tulisi työllistymisen este, Mäenpää totesi.
Eläkeiästä ei neuvotella, työurista kyllä
Mäenpään mukaan kevään ja syksyn marssijärjestys on selvä. Ensin sopu kolmen päivän koulutusoikeudesta ja sitten katsotaan hallituksen verotarjous pieni- ja keskituloisille vuosille 2014–2015. Tämän jälkeen voidaan neuvotella maltillisista palkankorotuksista.
Eläkeratkaisussa STTK ja muut palkansaajakeskusjärjestöt odottavat ensin Pekkarisen työryhmän tulosta.
– Sitten katsomme rauhassa, ovatko eläkekarttumat kunnossa, onko elinaikakerroin oikeassa suhteessa pieniin eläkkeisiin ja onko eläkkeiden rahoitus kestävällä pohjalla, Mäenpää sanoo.
– Kaikista muista työuriin vaikuttavista tekijöistä olemme valmiit keskustelemaan.
Veropohja laajemmaksi
Pieni- ja keskituloisten verohelpotus voidaan STTK:n mukaan rahoittaa laajentamalla yhteisöverotuksen pohjaa. Verovapaat osingot, yritysten verovähennykset, korkovähennyksen suuruus sekä yritystuet tulisi katsoa tarkkaan läpi.
Mäenpää muistutti, että yrityksille tuli vastikään oikeus vähentää tuotekehitys- ja koulutusmenoja verotuksessa.
– Verotuksen linja pitää saada kohdalleen. Yritykset ovat saaneet helpotuksia, kun pieni- ja keskituloisten verotusta on sen sijaan kiristetty. Työtulovähennyksen kasvattaminen voisi olla yksi tapa korjata tilannetta.
Satsauksia uusille vientialoille
STTK:n pääekonomistin Ralf Sundin mukaan hallitus voisi hillitä hieman velan takaisinmaksua ja satsata vientisektorin uusiin tukijalkoihin. Niitä voisivat olla ICT, biotalous ja sote-innovaatiot.
– Järkevää rakennepolitiikkaa voi tehdä suhdannetilanteesta riippumatta, Sund muistutti.
STTK:n elinkeinoasioiden päällikkö Antti Aarnio huomautti, että 1990-luvun lamassakin uskallettiin tehdä ratkaisuja, jotka nostivat Suomen it-kärkeen.
lehti 