Osa-aikatyön pelisääntöjä pohtiva kolmikantainen työryhmä pitää viimeisen kokouksensa perjantaina. Palkansaajajärjestöjen toiveet ovat korkealla, mutta vasta viimeisessä kokouksessa ratkeaa löytyykö asiassa yhteinen sävel työryhmän sisällä.
– Yritetään löytää yhteisymmärrystä, mutta hankalalta näyttää, sanoo kolmikantaisessa työryhmässä SAK:ta edustava järjestön päälakimies Timo Koskinen.
Työryhmän palkansaajaedustajien mielestä työsopimuslakiin ja työaikalakiin tarvitaan selkeät säädökset osa-aikatyön teettämisestä ja tekemisestä. Koskisen mielestä osa-aikaisen työn teettämiseen tulisi säätää peruste.
– Esimerkiksi määräaikaisesta työnsuhteesta on säädetty ketjutuskielto. On myös määritelty edellytykset, joilla työsuhteesta voi tehdä määräaikaisen. Osa-aikatyölle ei ole mitään säädöksiä.
– Joillakin aloilla osa-aikaisuudesta on muodostunut suorastaan pääsääntö.
Erityisen yleisiä osa-aikatyöt ovat palvelualoilla, kuten kaupoissa, kiinteistöhuollossa ja turvallisuusalalla. Useissa kauppaliikkeissä osa-aikaisten osuus nousee jopa 80 prosenttiin koko henkilökunnasta.
Osa-aikatyöstä kokoaikaista
Yksi epäkohta liittyy Koskisen mielestä lisätyön tarjoamisen periaatteisiin. Jo nykyisten säädösten perusteella lisätyötä tulisi ensisijaisesti tarjota sitä haluavalle osa-aikaiselle. Tämä ei kuitenkaan toimi käytännössä.
Yrityksissä saatetaan palkata uutta väkeä, usein osa-aikaista, vaikka talo olisi ennestään täynnä osa-aikaisia työntekijöitä.
Homman pitäisi Koskisen mukaan toimia niin, että osa-aikatyöstä tulee työntekijän niin halutessa tehdä kokoaikaista, kun lisätyötä on tarjolla.
Suomessa arvioidaan olevan yli 300 000 osa-aikaista työsuhdetta. Neljäsosa osa-aikaisista haluaisi kokoaikaista työtä.
Palvelualojen ammattiliiton PAMin jäsenkyselyssä peräti 72 prosenttia ilmoitti osa-aikaisuuden syyksi, ettei muuta ollut tarjolla. Muita syitä osa-aikaisuuteen olivat opiskelu, perhesyyt ja terveydelliset syyt.
”Orjatyösopimuksia”
Yksi osa-aikatyöntekijöiden kohtaamista rajuimmista epäkohdista on ns. pakkotyö, jonka peruste kirjataan työsopimuksiin.
– Me nimitämme niitä orjatyösopimuksiksi, sanoo SAK:n päälakimies Timo Koskinen.
Osa-aikatyöntekijäksi tulevan työsopimuksessa lukee automaattisesti, että hän on valmis ottamaan vastaan lisätyötä aina tarjottaessa. Se tekee lisätyöstä pelkän ilmoitusasian.
– Aina on suostuttava ja se on kohtuutonta. Kieltäytymisperusteeksi ei kelpaa, että on jo sopinut työpäivän jälkeen muuta menoa.
Koskinen pitää osa-aikatyön epäkohtia merkittävinä. Niistä kärsivät heikossa työmarkkina-asemassa olevat työntekijät, jotka ovat usein naisia ja nuoria.
uutiskirje 
