Hyvinvointierojen kaventaminen, asumiskustannusten alentaminen ja työllisyysasteen nostaminen ovat keskeisiä asioita Vasemmistoliiton valtuustoryhmän Helsingin toiminnalle alkaneelle nelivuotiskaudelle asettamalla tavoitelistalla.
– Kaupungin kaiken toiminnan tavoitteena tulee olla sosiaalisesti oikeudenmukainen, ekologisesti kestävä ja asukkaiden vaikutusvaltaa korostava kaupunki, vaati Vasemmistoliiton Silvia Modig Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaseminaarissa pitämässään ryhmäpuheenvuorossa.
Uusi kaupunginvaltuusto oli kokoontunut Hyvinkäälle kaksipäiväiseen seminaariin valtuustokauden alkajaisiksi.
Vasemmistoliiton ryhmä korostaa hyvinvointierojen kaventamisen olevan tärkeä keino vaikuttaa alueelliseen segregaatioon, joka alkaa Helsingissa olla jo huolestuttavalla tasolla. Ennaltaehkäisevä toiminta on paras tapa välttyä 90-luvun laman aikaisten virheiden toistumiselta.
Henkilöstö mukaan suurviraston rakentamiseen
Hyvinvointierojen kaventaminen edellyttää toimia tasa-arvoisten sosiaali- ja terveyspalvelujen takaamiseksi.
– Me haluamme olla tässä työssä vahvasti mukana ja korostamme, että henkilöstö pitää ottaa uudessa virastossa meneillään olevaan uudistustyöhön vahvemmin mukaan.
Modig kertoi ryhmänsä tietoon henkilöstöltä tulleista huolestuttavista viesteistä, jotka koskevat muun muassa sanelupolitiikkaa ja sitä, että henkilöstöstä löytyvää osaamista ja asiantuntemusta ei olisi pystytty ottamaan käyttöön.
Modig sisällyttää hyvinvointierojen kaventamistoimiin myös nuorisotakuun, johon, samoin kuin mielenterveys- ja päihdetyöhön on kaupungin turvattava riittävät resurssit.
– Nuorisotakuun toteutuminen on täysin kuntien käsissä, joten Vasemmistoliiton ryhmä esittää, että valtuustolle tuotaisiin vuosittain raportti asiassa edistymisestä. Raportissa tulee ottaa huomioon myös alueelliset erot.
Vanhuspalvelulaki on Helsingissa toteutettava kirjaimelleen, edellyttää Vasemmistoliiton valtuustoryhmä.
– Lisäksi on kotihoidon laatukriteerit otettava käyttöön. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että ikäihmisen on parempi asua kotona kuin laitoksessa, mutta koska resurssit ja kriteerit eivät ole olleet kohdallaan, niin koti on muuttunut monelle vankilaksi. Se ei ole voinut olla tarkoitus.
Hätätilaan avuksi oma rakennusyksikkö
Vasemmistoliitto katsoo korkeiden asumiskustannusten olevan yksi pääkaupungin suurimmista ongelmista. Tilanne vaikuttaa asukkaiden elämänlaatuun, mutta se vaikuttaa myös pääkaupungin mahdollisuuksiin kasvaa.
Harjoitettu asuntopolitiikka on johtanut jo siihen, että pienituloiset on pakotettu muuttamaan pois Helsingissä. Sen seurauksena on palvelualoilla kohta pula työntekijöistä.
Pula on suurin nimenomaan kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista. Vasemmistoliitto haluaa Helsingin lisäävän niiden tuotantoa ja näkee kaupungin oman rakennusyksikön olevan keino ajaa asumiskustannuksia alas.
– Meillä alkaa olla rakentamisen kanssa jo hätätila, katsoo Modig, jonka mielestä rakentamisessa on valtaa annettu liikaa markkinoille.
Vuokra-asuntotuotannon lisäämisen rinnalla Vasemmistoliitto kannattaa toimia tuetun asumisen lisäämiseksi. Se haluaa myös enemmän yhteisiä kunnallisia palvelutaloja.
Nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja maahanmuuttajien tilanteen parantaminen ovat etusijalla kaupungin työllisyysasteen nostamiseen tähtäävien toimenpiteiden joukossa. Alueellisesta työpaikkaomavaraisuudesta huolehtiminen vähentää negatiivista segregaatiokehitystä.
Talous tarkasteluun kokonaisuutena
Toisin kuin virkamiesjohto, tulee Vasemmistoliiton ryhmän mielestä kaupungin taloutta tarkastella kokonaisuutena, ottaen mukaan liikelaitokset. Modig muistutti tosiasian olevan, että Helsinki on tehnyt liikelaitoksineen voittoa 15 vuotta lukuunottamatta vuotta 2002.
Yhtiöittämiskirjaukset (Energia, Satama, Palmia) Vasemmistoliiton ryhmä jättäisi strategiaohjelmasta pois.
Ryhmä edellyttää myös, että kaupungin taloutta tarkastellaan pidemmällä kuin neljän vuoden tähtäimellä, ja nimenomaan palvelut edellä -näkökulmasta.
Palvelujen turvaaminen on Vasemmistoliiton ryhmän perustelu myös sille, ettei se voi katsoa sitoutuvansa kaupungin johdon strategialuonnoksessa esitettyihin henkilöstön määrää, kiinteistön myyntiä ja investointikattoa koskeviin rajoihin.