Hiljattain Suomessa vieraillutta Jeff Halperia voi hyvällä syyllä pitää yhtenä laaja-alaisimmista Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin asiantuntijoista.
Antropologian tohtori ja Nobelin rauhanpalkinnon saajaehdokas on toiminut Israeli Committee Against House Demolitions -järjestön (ICAHD) keulahahmona lähes kaksi vuosikymmentä.
Vuoden 1967 jälkeen Israelin viranomaiset ovat tuhonneet yli 26 000 palestiinalaisten omistamaa taloa miehitetyillä alueilla. Halperin järjestö ICAHD on jälleenrakentanut 186 taloa, joista 170 on edelleen pystyssä.
Paikallisten yhteisöjen rooli miehityksen vastustamisessa kasvaa globaalisti.
Talojen jälleenrakentaminen on konkreettista työtä, jolla tuetaan palestiinalaisia perheitä. Sillä myös vastustetaan miehitystä ja osoitetaan Israelille, ettei kansainvälisen oikeuden rikkomista hyväksytä.
Tavoite lopettaa miehitys
Palestiinalaisalueet ovat yksi Suomen suurimmista kehitysyhteistyön kohteista. Koulutukseen ja viemäröintiin panostaminen parantaa kyllä ihmisten elämänlaatua, mutta infrastruktuurin kehittäminen auttaa ainoastaan selviytymään miehityksestä eikä irtautumaan siitä.
– Olisi tärkeää tukea sellaisia poliittisia ryhmiä ja järjestöjä, jotka voivat istua alas ja miettiä uusia, tuoreita ratkaisuja, Halper sanoo. Poliittisia puolueita ei tietenkään voi kehitysapurahoilla tukea, mutta muita poliittisia järjestöjä, kuten kansalaisjärjestöjä kylläkin.
Kuluttajaboikotit tärkeitä
ICAHD on sitoutunut yhdessä lukuisten kansalaisjärjestöjen kanssa BDS-liikkeeseen (Boycott, Divestment, Sanctions). Kutsu BDS:ään on tullut palestiinalaisilta järjestöiltä, jotka pyrkivät miehityksen lopettamiseen väkivallattoman vastarinnan keinoin.
Esikuvana toimii Etelä-Afrikan apartheid-hallinnon kaatumiseen vaikuttanut globaali kansanliike.
Halper korostaa kolmea tasoa: kuluttajaboikottia, paikallisten yhteisöjen roolia sekä asekauppaa.
Israelilaisten tuotteiden boikotointiin on helppo osallistua ja boikottikampanjat ovat hyviä tiedotuskanavia.
Paikallisten yhteisöjen rooli miehityksen vastustamisessa kasvaa globaalisti.
– Meidän on tuotava miehitys lähelle, on raaputettava pintaa ja katsottava mitä sieltä löytyy. Suomalaiset poliisit käyvät Israelissa kouluttautumassa, jotkut yritykset käyttävät Israelin kanssa yhteistyötä tekevien vartiointifirmojen palveluita, yliopistot saattavat tehdä yhteistyötä miehitystä tukevien instituutioiden kanssa.
– Asekauppa on merkittävää toimintaa niin taloudellisesti kuin poliittisestikin.
Aiheesta enemmän perjantaina 1.2. ilmestyneessä Viikkolehdessä.
uutiskirje 
