Tammikuun 23. päivänä vietettiin niin sanotun Tammikuun kihlauksen vuosipäivää. Keskellä talvisotaa työnantajien STK ja SAK hyväksyivät julkilausuman, jossa STK tunnusti SAK:n neuvottelukumppanikseen. Tammikuun kihlaus oli merkkipaalu kehityksessä, joka johti työmarkkinaosapuolten keskinäisestä luottamuksesta riippuvan työmarkkinapolitiikan syntyyn.
Nyt luottamuksen rapautuminen on tosiasia. Elinkeinoelämän keskusliitto on toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen johdolla aloittanut vyörytyksen, jonka yhtenä osana on kauhistella suomalaisen vientiteollisuuden menetettyä hintakilpailukykyä. EK:n edustajien mukaan työehtosopimuksissa sovitut liian suuret palkankorotukset ovat olleet syy kilpailukyvyn nopeaan romahtamiseen.
EK tuntuu tavoittelevan paluuta 1930-luvulle.
EK:n tavoitteena ei ole ensi syksyn neuvottelukierroksella ainoastaan työehtosopimuksiin kirjattu ”äärimmäinen palkkamaltti” vaan myös työehtojen heikennykset, esimerkiksi sopimusturvan huonontaminen. EK:n edustajat eivät ole salanneet sitä, että EK tavoittelee niin sanotun Saksan mallin tuomista Suomeenkin. Se merkitsisi sitä, että työehtosopimuksissa sovituista palkankorotuksista voitaisiin tinkiä yrityskohtaisesti oleellisesti nykyistä helpommin.
Saksassa tällä niin sanotulla toisin sopimisella on ollut huomattava merkitys palkkojen keskimääräiseen kehitykseen. Keskipalkat ovat nousseet viimeisen kymmenen vuoden aikana vähemmän kuin sopimuksiin on kirjattu.
Jos saksalainen tapa yleistyisi Suomessakin, se muuttaisi suomalaista palkoista sopimisen tapaa rajusti. Ovathan keskimääräiset palkankorotukset Suomessa olleet perinteisesti jonkin verran sopimuskorotuksia suurempia. Saksan mallin omaksuminen heikentäisi työehtosopimusten merkitystä palkkatasoon vaikuttajana.
Väite, että teollisuusliittojen saamat liian suuret sopimuskorotukset olisivat olleet syy Suomen heikentyneeseen kilpailukykyyn Saksaan nähden, on perätön. Viimeisen kymmenen vuoden aikana keskimääräiset sopimuskorotukset teollisuudessa ovat näissä maissa olleet samansuuruisia.
Laajentuneet mahdollisuudet tinkiä työehtosopimuksista Saksassa on kuitenkin johtanut siihen, että Saksassa teollisuustyöntekijöiden palkat ovat nousseet jonkin verran vähemmän kuin Suomessa. Sekään ei kuitenkaan ole romuttanut Suomen kilpailukykyä.
EK tuntuu tavoittelevan paluuta 1930-luvulle eli aikaa ennen Tammikuun kihlausta. Tuolloin työnantajilla oli työmarkkinoilla ylivoimainen asema. Siksi panokset ensi syksyn neuvottelukierrokselle lähdettäessä ovat ehkä tavallistakin kovemmat.
Kirjoittaja on erikoitutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
uutiskirje 
