Eduskunnassa keskiviikkona käyty lähetekeskustelu turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta ei sisältänyt yllätyksiä. Puolueet pysyivät rooleissaan ja toistivat itse asiassa aika paljon samoja asioita, jotka olivat esillä silloin, kun eduskunnassa käsiteltiin muutamien varuskuntien lopettamista. Kyseessä onkin eräänlainen väliselonteko.
Hallituspuolueet olivat tietenkin selonteon takana ja kukin pyrki nostamaan selonteosta esiin asioita, joihin ne ovat pystyneet jättämään omat sormenjälkensä.
Armeijan johto on viime aikoinakin toistuvasti viestittänyt, että se ei nykyisen tasoisella rahoituksella pärjää vuoden 2015 jälkeen. Jos rahaa ei tipu lisää, puolustusvoimien on mukautettava toimintojaan, mikä saattaa heikentää armeijan suorituskykyä ja johtaa suuriinkin muutoksiin.
Tämän hallituksen aikana Nato-jäsenyyttä ei haeta, eikä hakemista edes valmistella.
Puolustusvoimien johdon viesti oli mennyt hyvin perille ainakin oppositiopuolueissa. Niin keskusta kuin perussuomalaisetkin halusivat lisää rahaa armeijalle vuoden 2015 jälkeen. Jos näin tehtäisiin, ne rahat olisivat mitä ilmeisemmin pois jostakin muualta – esimerkiksi sosiaaliturvasta.
Varsinkin keskusta syytti vasemmistoliittoa, vihreitä ja sosialidemokraatteja siitä, että ne ovat estäneet riittävän rahoituksen varmistamisen vuoden 2015 jälkeen. Nyt on kuitenkin viisasta katsoa, millaiseksi maailma muuttuu vuoteen 2015 mennessä, ennen kuin tehdään merkittäviä linjapäätöksiä.
Suomen turvallisuus ei perustu sotilaalliseen voimaan vaan ennen muuta hyviin suhteisiin eri maiden kanssa ja toimintaan EU:n jäsenenä YK:ssa ja muissa kansainvälisissä elimissä. Pohjoismaisen puolustusyhteistyön lisäämiselle ei myöskään pitäisi olla suuria periaatteellisia esteitä.
Selonteosta käy jälleen selväksi vasemmistoliiton hallitusohjelmaan saama reunaehto: tämän hallituksen aikana Nato-jäsenyyttä ei haeta, eikä hakemista edes valmistella.